Loma on taas tältä kesää lomailtu ja taas on Pajupellon ovet auki, tosin minua itseäni lukuun ottamatta Pajupellon muu väki kirmailee vielä kotvasen kesälaitumilla. Saimme siis kuopuksen kanssa seuraksemme kesäpäivystyksen ruuhkasta ihanat, pienet 2- ja 4-vuotiaat sisarukset lapsikatoa paikkaamaan. Mitähän kivaa me tässä kesän päätteeksi vielä tyttöporukalla keksitäänkään...! Askartelua ovat neitokaiset jo toivoneet ja mielessä itää merenneito-aiheinen projekti neitosille, kunhan nyt tässä ensin muutama päivä tutustutaan ja leikitään rauhassa.
Sää oli tänään jo aika syksyinen, viluinen ja tuulinen, mutta silti tytöt testasivat kesäloman aikana kunnostettua leikkialuetta, jota eivät viime viikolla tutustumiskäynnillä sateisen sään vuoksi ehtineet tutkimaan. Sadettakin oli ilmassa, mutta säätiedotukset kyllä vielä lupailivat lämmintä loppuviikolle...
Loman aikana leikkialueella kunnostettiin ja petsattiin viime talven aikana vinksahtanut aita ja myös ns."liukumäkipömpeli" sai pintaansa tumman petsikerroksen ja on nyt kuin uusi! Kiitos isännälle ahkeroinnista! :) Tosin nyt vanha leikkimökki näyttää (eikä vain näytä...) kamalan kulahtaneelta, joten puutavara uutta mökkiä varten laitettiin tilaukseen, josko ensi keväänä pitäisimme vaikkapa ryhmän isille leikkimökinrakennustalkoot...!
Uutta pihalla on tämä lasten mielestä Saharasta saapunut Kameli Kemeli-vieterikiikku. Kiikku oli pahoin kärsinyt, mutta ahkeralla hiomisella ja riittävän monella maalikerroksella siitä saatiin vielä näinkin komea. Aikansa se palvelee vielä Pajupellon kiikuttelijoita, vaikka varsinaisesta "virantoimituksestaan" onkin poistettu uudempien tieltä...
2 kommenttia:
Mulla on kanssa pyörinyt tommoinen jousi nurkissa ja useamman vuoden. Kukaan ei vaan ole saanut aikaiseksi tehdä siihen uutta keinueläintä vanhan hajonneen tilalle... ehkä sitten joskus.
Työn iloa!
Juu, tähän ei onneksi tarvinnut tehdä uutta, mutta kyllä oli siinä hiomista sitten, ettei tikkuja lapset sais! Lovia ei kyllä lähdetty kittaamaan vaikka sitä suositeltiin. Useampi maalikerros on sudittu, saa nähdä miten käytössä kestää taivasalla.
Meillä oli vanhassa pihassa aiemmin tällaisesta vieteristä tehty auto, jonka idean sain joltain leikkikentältä. Eli vanerista sahattiin kaksi kuplavolkkaria, väliin ruuvattiin istuinlauta ja jaloille viistoon lauta sekä pyöreästä rimasta kiinnipitorima. Olisi toiminut hyvin ellei olisi jouduttu vieteriä rälläköimään, että auton sai kiinni vieteriin. Jotenkin järkevämmin olisi pitänyt kiinnitys miettiä, että olisi auto pysynyt kiikuttelun kyydissä.
Näistä vanhoista vietereistä on tehty keinulautojakin.
Mirkku
Lähetä kommentti