perjantai 31. elokuuta 2012

SIENIRETKELLÄ

Mukavalla porukalla lähdettiin jo perinteeksi muodostuneelle tiimin yhteiselle syksyiselle sieniretkelle läheisen ulkoilureitin maastoon keskiviikkona 29.8.2012.

Retkeä pohjustettiin meillä omassa ryhmässä hiukan etukäteen lukemalla satua ylpeästä kärpässienestä, joka halusi itselleen kaikista koreimman hatun. Ilkuttuaan ensin arkisemman näköisille tateille, kärpässieni ihmetteli miksei kukaan sienestäjä huolinut häntä koriinsa. Lisäksi leikimme useaan otteeseen Kärpässieni-leikkiä.
Retkellä tuplarattaita kulki karavaanissa useita peräkanaa, tosin useimmat tyhjillään, sillä pienetkin innostuivat tarpomaan isompien mukana ja etsimään ympäristöstä kaikenlaista ihmeteltävää. Ja kyllä sitä ihmeteltävää löytyikin! Oikein joukolla tutkittiin mm. erilaisia sieniä, joita innokkaimmat yrittivät tunnistaa sieniopasta selaamalla.

Maastosta löydettiin myös mielenkiintoinen väkkyräkanto, jonka kolosista etsittiin sen asukkaita. Pohdittiin asuisiko siellä hiiriä, sisiliskoja, muurahaisia vaiko kenties menninkäisiä tai keijuja...?
Ja korpikuusen juurelta löytyi tietenkin se ihka oikea Mörri-Möykyn kolo! Juu-u, ihan varmasti se oli Mörri-Möykyn kolo. Tosin Mörri-Möykky ei uskaltanut tulla meitä moikkaamaan, vaikka kuinka sille laulettiinkin tuttua syyslaulua: "Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo. Siellä on koti, siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo...".
 Ja evästauko on aina se retken odotetuin hetki. Meidän ryhmän lapset taitavat vallata aina tämän saman kivikasan eväspaikakseen. Ihan omia eväitä oli jännä syödä metsässä. Ennen eväsreppujen avaamista kuunneltiin vartavasten retkeä varten kerättyjä sieniloruja.
Mättäät punersivat puolukoista ja mustikat olivat oikein muhkeita ja mehukkaita. Maistelimme myös näitä luonnon omia herkkuja.
Sieniäkin tarttui mukaan osalle porukasta. Tiimissämme on innokkaita sienestäjiä, joilta lapset innokkaasti kyselivät löytämistään sienistä. Sää suosi retkeilijöitä, sillä sataa alkoi vasta kun pääsimme perhepäiväkodin pihaan. Pidempimatkalaiset taisivat hiukan kastua...

Ei kommentteja: