KÄYTÖSKOULU OSA 1: Pöytätavat

"KATTILA JA VUOKA, KOHTA ON RUOKA.
LUSIKKAAN KUN TARTUN, SUUREKSI MÄ VARTUN.
LEIVÄN SYÖN, MAIDON JUON,
RUOKARAUHAN TOISILLE SUON."

Päivittäin ennen lounasta kokoonnumme piiriin, jossa yllä olevan ruokalorun myötä rauhoitumme hieman ennen ateriaa ja toivotamme toisillemme hyvää ruokahalua. Pieni yhteinen hetki ennen ruokailua rauhoittaa hälisevän joukon ulkoilun jälkeen ja siirtymätilanne pysyy hyvin hallinnassa. Lisäksi päivittäiset loruttelut tukevat monella tapaa lasten kielen kehitystä ja mm. rikastuttavat sanavarastoa sekä useampaan kertaan toistettuina vahvistavat myös lapsen muistia.

Piirissä saatetaan myös lukea tai pelata jotain pientä leikkiä, jos keittiössä on vielä ruuanlaitto kesken tai ruoka lautasilla vielä jäähtymässä. Erilaisten lorujen avulla päästetään kukin yksitellen käsien pesun kautta omalle paikalleen syömään.

Tänään aikalailla vilkkaan aamupäivän jälkeen oli  "ruokalorupiirillä" paikallaan kerrata hyviä pöytätapoja eli miten ruokapöydässä käyttäydytään ja mitä toisille ruokarauhan antaminen tarkoittaa. Samalla ryhmän uudet jäsenetkin oppivat ryhmän toimintatapoja muiden esimerkin kautta.

Piirillä listasimmekin lasten kanssa aika pitkän listan ohjeita ja muistettavaa ruokailutilanteita varten:

• Leluja ei tuoda ruokapöytään eikä keittiöön ruokailun ajaksi.
• Pyydetään nätisti lisää ruokaa, maitoa tai leipää.
• Sanotaan "ole hyvä" ja "kiitos".
• Pidetään huolta omasta lautasesta ja ruokailuvälineistä.
• Ei kosketa toisen ruokaan.
• Ei mölytä eikä lörpötellä turhia eikä myöskään lauleta ruokapöydässä.
• Jalat pysyvät omalla tuolilla pöydän alla.
• Peppu pysyy myös penkissä.
• Ei nipistellä vierustoveria.
• Puhutaan ja keskustellaan nätisti ja rauhallisesti.
• Ei puhuta ruoka suussa.
• Suu syödään tyhjäksi ruokapöydässä.
• Yritetään syödä siististi haarukalla ja veitsellä tai lusikalla.
• Ei syödä sormin eikä leikitä ruualla.
• Ei puhalleta kuplia mukiin eikä ryystetä maitoa.
• Kaikkea ei tarvitse syödä eikä kaikesta ruoasta tarvitse pitää, mutta kaikkea ruokaa maistetaan.
• Suu ja kädet pyyhitään puhtaaksi lautasliinaan, ei vaatteisiin.
• Kun on syönyt vatsansa täyteen, poistutaan keittiöstä rauhassa pissalle ja riisumaan, jonka jälkeen mennään omalle patjalle lukemaan kirjoja. 
• Annetaan siis muille rauha syödä ruokansa loppuun.

Oppi alkaa hiljalleen mennä perille, kun tarpeeksi monta kertaa näitä asioita toistetaan ja tarpeen tullen muistutellaan. Lopulta huomaa, että asiat on viimeinkin sisäistetty, kun aivan toisessa asiayhteydessä lapsi huomaa jotain olennaista.

Esimerkiksi tässä eräänä päivänä loruttelimme yhdessä eläinloruja ja lorussa janoisesta kirahvista sanottiin "Kirahvi korvat lurpallaan, vatsa täynnä huokaa: Kova jano mulla on, vettä mulle tuokaa!". Johon 4-vuotias poika huudahti: "Ei noin pyydetä! Pitää sanoa: Saisinko vettä, kiitos!". 

Kukaan ei ollut tainnut opettaa tuolle kirahville pöytätapoja... Onneksi meillä pöytätavat alkavat jo olla jotakuinkin hallinnassa tai ainakin hyvin tiedossa. Pientä muistuttelua silti tarvitaan aina silloin tällöin! :) 

BON APPETIT!