keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

LUONTOA TUTKIMASSA KAIKKI AISTIT AVOINNA!


Taikakiikareiden kanssa päätettiin lähteä lähimetsään kiikaroimaan. Varusteiksi mukaan otettiin siis aivan itse tehdyt kiikarit sekä lämpimästä säästä huolimatta kumisaappaat, pitkähihaiset ja -lahkeiset ulkoilupuvut käärmeiden ja punkkien varalta.

Luontoa tutkittiin ja havainnoitiin tällä retkellä monen aistikanavan kautta. Kiikareiden kautta lapset näkivät kaikenlaista mielenkiintoista ympärillään. Kiikareilla oli myös hyvä rajata pieniä yksityiskohtia luonnosta tarkemman tarkastelun alle.


 Pojat ihastuivat valtavaan kantoon ja yrittivät laskea kuinka vanha puuvanhus on ollut.


 Puron luona kuunneltiin puron solinaa, tuulen huminaa sekä iloista linnunlaulua. Silmät sulkemalla oli helpompi keskittyä luonnon ääniin.


Kaikenlaista jännittävää retkellä nähtiin, kuten nämä kaksi vesimittaria, joiden tanssia veden pinnalla seurattiin silmä tarkkana.


Myös hajuaistin avulla tutustuimme luonnon tuoksuihin. Tuoksuttelimme heleän vihreitä kuusenkerkkiä ja koivun lehtiä. Kasvien tuoksun saa voimakkaammin esiin, kun sitä hieroo hiukan sormien välissä. Tuoksutella voi myös mustikkaa, sammalta ja heiniä. Kuusenkerkkiä myös vähän maisteltiinkin.


Alkukeväästä huolimatta metsästä löytyi myös kauniita kukkia ihasteltavaksi.


Hetkeksi rauhoittuessa tarkastelemaan ympäristöä, luonnosta voi löytää todella kauniita muotoja, värejä ja yksityiskohtia, kuten tämä kaunis valkoinen metsätähti vihreän sammalikon keskellä.
Tarvitsee vain pysähtyä katsomaan.


 Seurasimme myös kuinka ahkerat muurahaiset kunnostivat kekoaan talven jäljiltä.

 

 Kokeilimme myös millaisia ääniä luonnon soittimilla voi tehdä. Tässä 5-vuotias poika kokeilee millainen ääni tulee harmaaksi kuivuneista oksista ja toisaalta taas tuoreesta puusta.


Kaunista linnunlaulua kuunneltuamme mietimme, että jokohan pikkulinnut tekevät pesiä munia ja poikasia varten, joten päätimme auttaa lintuja rakennusurakassa ja rupesimme tekemään linnuille pesiä. Jokainen teki sammalesta, heinistä ja risuista oman pienen pesänsä ja etsi sille sopivan paikan kannon päältä tai pienen kuusen oksanhaarasta.


Viihdyimme metsässä niin hyvin, että paluumatkalle lähdettiin vasta nälän muristessa masuissa retkilaulun saattelemina:


"Lähtekäämme metsään, metsään,metsään,
lähtekäämme metsään retkelle!
Hip-hei-tralla-laa, kaikki mukaan vaan,
hip-hei-tralla-laa retkelle!

Nyt kotimatka alkaa, juoksujalkaa
terveisiä viedään äidille!
Hip-hei-tralla-laa, tullaan uudestaan,
hip-hei-tralla-laa, retkelle!"

Ei kommentteja: