Kiireinen kevät on takana ja kesä saapui vihdoin. Kevätkiireiden vuoksi kertoilen tässä ensin vähän kevään hauskoja puuhailuja liittyen toimintakauden teemaan, joka kuluneena vuonna oli luonto- ja ympäristökasvatus.
Keväällä siis saduteltiin, laulettiin ja loruiltiin kaikenlaista luontoon ja etenkin metsän eläimiin liittyvää. Askartelimme myös aiheeseen liittyen ja vaihteluksi päätimme myös kokeilla ekologisen taikataikinan leipomista, jota me hoitajatkaan, huolimatta pitkästä urasta lasten parissa,emme olleet vielä koskaan kokeilleet.
Työparini etsi ohjeen netin ihmeellisestä maailmasta ja päätimme kokeilla siitä eläinten muovailemista piparimuottien avulla, joka pienillekkin on suhteellisen helppoa. Olen vuosien varrella keräillyt paljon erilaisia ja erikokoisia piparimuotteja, joista on ollut hurjan paljon hyötyä muutenkin kuin vain piparileivonnassa esim. askartelun malleina. Piparimuottilaarista poimin metsäneläimiin liittyviä muotteja. Tässä niistä osa.
Ensikertalaisina taikinan vaivaajina meinasi meille ensin käydä köpelösti. Taikina oli liian löysää ja lapsilla oli ensin kärsivällisyys koetuksella taikinan tarttuessa käsiin ja pöytään. Kun olimme lisänneet hurjan määrän jauhoja ja vaivanneet taikinaa hetken, saimme aikaan taikinan, josta saimme muotoiltua muottien avulla eläimiä pellille kuivumaan. Parhaiten muotoutui taikina, joka oli vetäytynyt hetken pöydällä.
Ohjeen mukaan kuivumiseen menisi pari päivää. Kuivumista voisi myös nopeuttaa paistamalla muovailtuja hahmoja miedolla lämmöllä uunissa. Kuivumiseen meni kuitenkin kaikkiaan lopulta melkein viikko...
Lopulta pääsimme maalaamaan tarpeeksi kuivahtaneita eläimiämme vesiväreillä. Jokainen sai maalata omat eläimensä mieleisekseen. Maalien kuivuttua eläimille liimattiin pienistä askartelusilmistä eläväiset silmät.
Kaiken kaikkiaan tällainen pidempi projekti oli hauska ja opettavainen, myös siis meille aikuisille. Nykypäivänä monet asiat tarjotaan lapsillekin jo valmiina tai puoliksi tehtyinä ja tietyn asian tai askartelun vieminen loppuun käy nopeasti. Kun syvennytään monivaiheiseen projektiin, jossa jokin vaihe tehdään ensin ja joudutaan odottelemaan maalien ja liimauksien kuivumista, opettaa se lapsiakin pysähtymään ja pohtimaan tarkemmin käsillä olevaa työtä kiireisen arjen keskellä.
Uutta kokeillessa kaikki ei aina välttämättä mene suunnitelmien mukaan, mekin tuskastelimme pariin otteeseen, että tuleekohan tästä hommasta nyt yhtään mitään... Mutta niinhän se aina on, ettei ensimmäisellä kerralla kaikki mene aina ihan nappiin ja seuraavalla kerralla olemme kokemusta viisaampia. Silti uusien juttujen kokeileminen tuo aina jännittävää vaihtelua niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Tylsäähän se olisi, jos aina tehtäisiin niitä tuttuja hyväksi koettuja juttuja. Onkin siis antoisaa kuunnella muiden hoitajien lasten kanssa toteuttamiaan projekteja ja saada itsellekin niistä oivallisia vinkkejä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti