KIERRÄTYS KUNNIAAN!

Yksityiskohta kirjasta nimeltä "Roskat pois", WSOY.

EKOLOGISTA

"Pahvilaatikko, sardiinipurkki,

kuivunut leipä, tekoturkki,

pariton sukka, kangaskukka...

Sille mikä on tarpeetonta

voi löytyä vielä käyttöä monta.

Kasvaa ihmisen tavaraläjä-

hiiri on tavaran kierrättäjä."

Tuula Korolainen

Vuosi aloitettiin kestävään kehitykseen liittyvällä teemalla. Kestävä kehitys huomioidaan kaupunkimme toimintastrategiassa ja siksi päätimme vuoden luonto- ja ympäristökasvatuksen teeman mukaisesti siihen lasten kanssa tarkemmin paneutua nyt tammikuussa. Ryhmän kanssa tutustuimme oikein urakalla kierrätykseen ja jätteiden lajitteluun monipuolisin tavoin:

Eräs tiimimme vastikään perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneista jäsenistä oli opintojensa aikana valmistanut aiheeseen liittyen opintotehtävänään "jätekassin", jonka avulla projektiluontoisesti voidaan konkreettisesti leikin keinoin tutustuttaa lapset jätteiden lajittelun saloihin.

Kassiin hän oli kerännyt erilaisia "jätteitä" (ylempi kuva), joita lasten kanssa ensin tutkittiin ja tunnistettiin yhdessä. Ja kaikille tuttuja roskiahan sieltä roskakasasta löytyikin.

Lisäksi kassiin sisältyi eri jätteille omat keräysastiansa eli keräyslasi, pienmetalli, keräyspaperi, keräyskartonki, sekajäte/kuivajäte ja biojäte (alempi kuva).

Arvaattekin varmaan mitä sitten tehtiin?! Aivan niin, seuraavaksi lähdettiin lasten kanssa miettimään yksitellen mikä roska kuuluu mihinkin pussiin tai laatikkoon.

Hienoa, että saimme tämän mahtavan paketin myös koko tiimin käyttöön ja se onkin tämän toimintavuoden aikana kiertänyt ahkeraan tiimimme ryhmissä.

Edellä esitellyn jätekassin mukaan liitimme pari aiheeseen liittyvää kirjaa lasten kanssa luettavaksi ja tutkittavaksi. Viereinen kuvakirja kertoi hauskalla ja lapsenomaisella tavalla kierrättämisen tärkeydestä jätteiden vähentämisen keinona. 

WSOY:n kustantaman kuvakirjan kuvat ovat selkeitä ja iloisen värisiä. Se kertoo metsänväestä, joka meinaa hukkua jätevuoren alle Roska-Reiman satuttaessa jalkansa jätteiden-keruureissullaan. Nuppulan kylän asukkaiden on siis keksittävä keino jätteiden vähentämiseksi. 

Kuinka ollakaan tarkemmin tarkasteltuna jätevuoren uumenista löytyykin paljon vain pientä ehostusta vaativaa vielä ihan käyttökelpoista tavaraa, kuten esimerkiksi limonadipulloja sekä takki, josta puuttuu nappi ja tuoli, jonka yksi jalka on katkennut. Jokainen kantaa kortensa kekoon tekemällä mitä osaa parhaiten ja korjaamalla sekä kierrättämällä suuren osan jätevuoren käyttökelvottomiksi luulluista tavaroista.

Tässä mielenkiintoisessa luukkukirjassa taas on valtavan paljon katseltavaa ja tutkittavaa mm. jätteiden keruusta ja kierrätyksestä, jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja erilaisten jätteiden uusiokäytöstä ja jälleenkäsittelystä.

Kirja ei sovi kaikkein pienimmille, sillä aukeamat ovat täynnansä pieniä yksityiskohtaisia kuvia ja pieniä luukkuja, joiden alta löytyy tarkempia tietoiskuja. Mutta ainakin 4-5-vuotiaille kirjassa riitti pitkäksi aikaa katseltavaa ja tutkittavaa aiheeseen liittyen.

Teemaan liittyen kuuntelimme myös aiheeseen liittyviä lauluja ja luimme loruja.

Olemme järjestäneet kollegani kanssa lapsille vuosittain esityksiä nukketeatterina sekä näytelminä. Tänä vuonna valmistimme näytelmän liittyen kierrätykseen. 

Näytelmässä kaksi pikkupoikaa potkuttelee rullalaudoilla ja osuvat paikkaan, jossa roskia on heitelty maahan miten sattuu. Toinen pojista sylkäisee purkan huolimattomasti maahan ja toinen valistaa tietämätöntä purukumin ja muidenkin maassa lojuvien jätteiden oikeasta lajittelusta. Oikean paikkansa näytelmässä löytävät niin maitopurkit, peltiset säilykepurkit, lasipurkit, patterit, banaanin kuoret, muovipullot kuin haiseva vaippakin! 

Esitimme näytelmän tiimillemme tilojen puutteen vuoksi läheisellä päiväkodilla, jolloin oli luontevaa esittää näytelmä myös päiväkodin lapsille. Päiväkodin esikoululaisille näytelmän juju ja vitsit upposivat erittäin hyvin, mutta oli siinä ihmeteltävää ja pohdittavaa pienemmillekin.

Perhepäiväkodilla ryhmän lapset vielä varmistelivat, että: "Olitko sä oikeesti se "Masa"?" ja päivittelivät kovasti, että: "Mirkku, sä sylkäisit purkan lattialle!". Tämän kaltaiset kokemukset ja esitykset tuovat mukavaa vaihtelua lasten arkeen ja ovat aina elämys, vaikka pienen budjetin kokoonpanoja ovatkin!

Kuukauden kohokohta taisi kuitenkin olla roska-auton vierailu perhepäiväkodin pihalla! Pääsimme siis tutustumaan oikeaan roska-autoon lähemmin. Suuri kiitos tästä erään perheen isälle, joka työpäivänään onnistui järjestämään tämän vierailun!

Lapset näkivät läheltä, kuinka kuski tyhjensi perhepäiväkodin roskiksen ja vastaili lasten kysymyksiin auton vempaimista ja nappuloista. Jokainen pääsi myös istumaan kuljettajan paikalle auton hyttiin ja ihailemaan sen mittareita ja tietokoneita, joilla ohjataan auton mekanismeja. 

Mielenkiintoisimmaksi tuntui jääneen kuvanäyttö, jonka avulla kuljettaja pystyy peruuttamaan ahtailla pihoilla ja kaatopaikalla, "takakompassiksi" eräs 5-vuotias poika sitä nimitti. Tämä jäi hoitajalle hiukan pimentoon, oliko kyseisen laitteen nimi oikeasti tuo vai oliko poika keksinyt sen oivaltavasti aivan itse...

Tästä kierrätys-projektista jäi varmasti lapsille paljon mieleen, sillä samaan asiaan tutustuttiin monella tapaa erilaisin keinoin. Päivälevon satuhetkellä vielä eilen asiaa kerratessani, sain eräältä pojalta takaisin kommentin: "Vieläkö me puhutaan sitä roska-asiaa?", joten ehkä on aika jättää tämä asia muhimaan hiljaksiin lasten mieliin. 

Siemen kierrätyksen tärkeydestä ja roskien vähentämisen merkityksestä on nyt kylvetty ja jäämme odottamaan millaista satoa se kasvaa. Jätteiden lajittelu on perhepäiväkodissa arkea, josta lapsetkin ovat tietoisia.

Vielä huomenna teeman loppuun saattamiseksi piirrämme roska-auton kuljettajalle piirustukset roska-autosta ja kirjaamme lasten omin sanoin piirustuksiin ylös mitä vierailusta ja kuukauden teemasta jäi mieleen. Kopioin piirustuksista kopiot meille muistoksi ja alkuperäiset annamme kuskille kiitokseksi mahtavasta tilaisuudesta päästä tutustumaan roska-auton toimintaan näin läheltä.

"Miten lasit lajitellaan?

kuka sen pystyy kertomaan:

Kirkas ja värikäs erilleen

lasinkeräyspisteeseen.

Minne pahvit laitetaan?

No, pahvinkeräysastiaan.

Sieltä sitten tehtaaseen,

näin pahvi käytetään uudelleen.

Heitänkö patterit roskikseen?

Ei, vaan pönttöön punaiseen.

Ne kuuluvat ongelmajätelaitokseen.

Minne metallit laitetaan?

Metallinkeräysastiaan:

terästä, kuparia, rautaa

käyttöön jälleen laitetaan.

Minne lehdet laitetaan?

No, paperinkeräysastiaan.

Takaisin sen pian saat,

kun postiluukku kolahtaa.

Luonnolle apu suunnaton,

kun jätteille omat paikat on!"

UUDEN VUODEN RÄISKETTÄ!

VUOSI VAIHTUI PAJUPELLOSSA JA 

TOIVOTAMME KAIKILLE LUKIJOILLE HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA 2013!

Joululoman ja Uuden Vuoden juhlinnan jälkeen palailimme pajupellossa taas arkeen. Totutellessa joulutauon jälkeen tuttuihin arkirutiineihin kertasimme miten perheissä otettiin uutta vuotta vastaan ja muistelimme hienoja raketteja, joita jokainen oli ainakin alkuillasta uuden vuoden aattona nähnyt loistavan pimeällä taivaalla. 

Muisteloista saimmekin inspiraatiota näihin värikkäisiin taideteoksiin, räiskyviin kuvioihin mustalla yötaivaalla. Monet halusivat lisätä vielä kuviin itsensä ja perheensä ihailemaan raketteja. 

Hienot ilotulitustaulut toteutettiin liimaamalla mustalle paperille softis-tähtiä ja pieniä värillisiä styrox-palloja. Lopuksi lapset taiteilivat liiduilla kuviin kuka mitäkin, itsensä, perheensä ja piirsipä yksi poika Wall-e-ropotinkin ihailemaan rakettien räiskettä!

Tässä muutama ryhmän luomuksista näytille:

JOULUKARKKEJA?

Kun ulkona paukkuu kova pakkanen, voi aikaa viettää sisällä lämpimässä yhdessä pelaillen. Joulunaikaan hyvin sopiva peli on värikäs ja hauska Karkki-peli (Beleduc: Candy), jota saa tilattua mm. Leikkien.fi -lelukutsujen kautta. Pelin herkullisen värikkäät karkit ovat kuin vanhan ajan joulukaramelleja. 

Peli on viihdyttävä ja monella tapaa kehittävä. Pelin avulla opitaan tunnistamaan värejä, odottamaan omaa vuoroa ja keskittymään. Pelin ideana on etsiä matolle pudonneista karkeista kolmen värinopan määräämien värien mukainen karkki. Jokainen siis vuorollaan heittää kolmea noppaa ja etsii siniselle matolle levitetyistä karkeista juuri se karkki, josta löytyy noppien osoittamat värit. 

Karkkeja on kolmi-, kaksi- ja yksivärisiä. Nopat siis saattavat antaa kolme väriä, jolloin etsitään tietty kolmivärinen karkki. Jos nopat näyttävät esim. kahta keltaista ja yhtä punaista, etsitään siis karkki, joka on puna-keltainen. Nopat saattavat myös kaikki olla samaa väriä, jolloin etsitään noppien näyttämä yksivärinen karkki.

Jokaista karkkia on vain yksi kutakin, joten jos matolta ei löydy noppien osoittaman väristä karkkia, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Pelissä harjaantuu siis mainiosti myös hahmotuskyky, kun värikkäiden  karkkien joukosta etsitään juuri tietyn väristä makeista. 

Vauhtia ja jännitystä peliin saadaan lisää, kun kilpaillaan siitä, kuka pelaajista ehtii nappaamaan ensimmäisenä noppien määräämän karkin. Alle kouluikäisten kanssa olemme kuitenkin todenneet, että on parempi antaa jokaiselle oma aikansa rauhassa etsiä karkkinsa. Lopuksi kukin pelaaja laskee karkkinsa ja tietenkin se, jolla on niitä eniten voittaa pelin.

JOULU JOUTUI...

"JOULU JOUTUI ,

SYTYTTELI KYNTTILÖITÄ,

LÄMMITTELI SYDÄNÖITÄ.

MIELET LOIHTI ILOISIKSI,

PUUT JA PELLOT KAUNIHIKSI."

Joulu tuli Pajupeltoon niin joutuisaan, etten ehtinyt ennen joulua kertoilemaan ryhmän joulupuuhista. Tässä kuitenkin näin jälkikäteen hiukan esimerkkejä, kuinka meidän ryhmässä odoteltiin ja juhlittin joulua tänä vuonna:

Joulukalenterina meillä oli tänä vuonna lorukalenteri, jota varten tilasimme uusia, hauskoja joululoruja Riimikirpulta, jonka linkin löydät myös blogistamme. Kauniista joulupussista kukin vuorollaan sai nostaa lorun, joka luettiin ja kuvaa tutkittiin sekä lopulta lorukortti ripustettiin naruun numeroidulla pyykkipojalla. Monenlaisia joulusatuja myös luettiin koko joulukuun ajan niin aamupiirillä kuin päivälevon satuhetkellä. Päivälevolla unimusiikkina kuunneltiin joululauluja. 

Tuttuja joululauluja ja uudempiakin tonttuihin liittyviä lauluja ja leikkejä laulettiin ja leikittiin. Tänä vuonna muunsimme useista tutuista ei jouluun liittyvistä lauluista jouluisia, kuten esimerkiksi Mörri-möykky tanssii ja ruokopilli soi-laulusta tuli Tonttu-ukot tanssii ja kulkuset soi, laulusta Tässä isä-pupu on, tässä toisen näät tuli Tässä pikku tonttu on sekä tuttua Karhu nukkuu- laulukeikkiä laulettiin näin: Tontut nukkuu, tontut nukkuu korvatunturilla, ei ole kiire kellään, näin sitä lauleskellaan jne. 

Kulloiseenkin aiheeseen helposti muunneltava laululeikki on myös mm. Tonttu-ukkojen tai vaikka lumiukkojen marssi, joka menee näin: Tonttu-ukot marssivat, marssivat, marssivat, tonttu-ukot marssivat lal-la-lal-lal-laa. Seuraavissa säkeistöissä tonttu-ukot hyppivät, hiipivät, tanssivat, konttaavat, ryömivät ja lopuksi nukkuvat. Säkeistöjä voidaan keksiä lasten kanssa lisää ja jokainen saa vuorollaan määrätä, miten tontut liikkuvat marssin tahtiin.

Joulun alla askartelimme vuoden luontoteeman mukaisesti kävyistä joulukranssit ja isot tekivät tyhjistä maitopurkeista linnuille ruokintapönttöjä, jotka vietiin siemenillä täytettyinä läheiseen metsään linnuille jouluherkuiksi. Kuinka ollakaan metsästä löytyi tontulta pudonnut pieni tonttulakki, joka jätettiin rappusten kaiteelle. Jännityksellä odottiin käykö tonttu hakemassa lakkinsa takaisin päivälevon aikana, ja kävihän se... Lasten omaan, leikkihuoneen pieneen joulukuuseen lapset myös askartelivat itse koristeet.

Lisäksi yhden aamupäivän vietimme lasten toivomuksesta telkkaria töllötellen ja katsoimme elokuvan Viirun ja Pesosen joulupuuhista. Valtasimme siis sohvan ja mussutimme poppareita elokuvaa katsellessa. 

Pipareita leivottiin ja maisteltiin tottakai myös ja loput, joita ei jaksanut välipalalla syödä, pakattiin pussiin kotiinviemisiksi. Jouluviikolla syötiin myös jouluateria, hiukan yksinkertaistettuna tosin eli tarjolla oli jouluisia laatikoita, punajuurisalaattia, perunaa ja lihapullia herneiden kera. Jokaiselle lautaselle kerättiin hiukan kutakin lajia ja niitä sitten maisteltiin kaikkia. Tosin lapset olivat sitä mieltä, että pelkät perunat ja lihapullat passaavat mainiosti... Joulupuuroakin nautittiin ja tottahan toki se mantelikin sieltä yhdelle onnekkaalle osui. Tosin totesimme, että ainahan saa toivoa, ilman manteliakin ja koska toivossa on hyvä elää, niin jokainen toivoi mielessään jotain kivaa.

Pikkujouluja juhlittiin tiimin kesken perinteeksi muodostuneen iloisen joululaulutuokion yhteydessä, jonne otettiin tonttulakit mukaan ja yhdessä laulettujen ja leikittyjen joululaulujen päätteeksi nautittiin pipareita ja lämmintä mehua. Omassa ryhmässä perheiden kesken juhlistettiin tänä vuonna joulua ulkona ja vietettiin tähän vuoden pimeimpään aikaan tunnelmallista Kynttiläjuhlaa viimeisenä iltana juuri ennen joululoman alkua.

Juhlallisuudet alkoivat lasten kynttiläkulkueella ja laululla toivotettiin perheet tervetulleiksi juhlaan. Lapset olivat itse valinneet lempilaulut joulun alla lauletuista lauluista, joita olivat tällä kertaa Tuiki, tuiki tähtönen, Rati-riti-ralla, jota säestettiin pakkasen paukkeella rytmikapuloilla, Porsaita äidin oomme kaikki, sekä Pikkuinen tonttu se hyppeli näin ja aikaisemmin mainittu Tontut nukkuu, jonka jälkeen heränneet pikku-tontut hakivat yleisöstä kaverin notkuvan pitopöydän ääreen. Viimeiset harjoitukset samaisena aamuna olivat sujuneet hienosti ja kaikki lauloivat aamusella sydämensä kyllyydestä, mutta kuinka odottaa saattoi, ramppikuumehan se iski yleisön edessä ja levisi kuin kulovalkea esiintyjissä... Suuret suosionosoitukset kuitenkin saimme joka tapauksessa! :)

Joulun alla saatiin yltäkylläisesti lunta ja jouluista kynttiläjuhlaa varten tunnelma oli taattu, sillä lumen keskelle pihamaalle virittelimme jäälyhtyjä, ulkotulia ja kynttilälyhtyjä. Läheiselle pellolle olimme lasten kanssa viikon mittaan tallanneet polun, jonka varrelle nyt juhlaa varten asetettiin neljätoista kynttilää, joiden luota polulla seikkailijat löysivät vihjeitä tonttujen jättämää salasanomaa varten sekä jouluun liittyviä kuvia. Lämmikkeeksi tarjottiin kuumaa glögiä ja lämmintä mehua sekä jouluista maustekakkua, torttuja ja pipareita.

Joulu siis joutui joutuisaan näiden jouluisten puuhien siivittämänä ja ensi vuonna jatketaan taas uusin kujein. Tunnelmallista joulunaikaa kaikille toivottaa Pajupellon väki!