VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PAJUPELLON PERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

 
Voi, että näkisit kauneutta joka päivä.

Voi, että oppisit vastustamaan
pahaa, rumaa ja huonoa.

Voi, että voisin antaa sinulle sen,
mikä minut on rakentanut:

Auringon paiste.

Poutapilvet.

Puun lehtien kahina.

Neulasten tuoksu polulla.

Lumen kaartuva kauneus.

(Runoilija tuntematon)

JOHDANTO 
Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu varhaiskasvatustyön tueksi ja työvälineeksi, jonka avulla hoitajat voivat jäsentää itselleen arvojaan, kasvatusnäkemyksiään ja toimintatapojaan sekä tuoda julki kuinka erilaiset lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät seikat toteutuvat heidän työssään varhaiskasvattajana.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään perhepäiväkodin toimintapoja, päivä- ja viikko-ohjelmaa. Lisäksi kerromme, kuinka varhaiskasvatustyössämme toteutuvat valtakunnallisessa että kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmissa esiin nostetut orientaatiot eli varhaiskasvatuksen sisältöalueet sekä kuinka otamme varhaiskasvattajina huomioon lapselle ominaiset tavat toimia, joita ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.

Tavoitteenamme on varhaiskasvatussuunnitelman avulla selventää, mikä varhaiskasvatustyössä on meille tärkeää ja minkälaiset ohjenuorat työtämme lasten parissa ohjaavat sekä myös saada aikaan tietopaketti, josta lasten vanhemmat saavat kattavan kuvan siitä, millaisessa hoitopaikassa  heidän lapsensa ovat hoidossa.

MITÄ ON VARHAISKASVATUS?

Varhaiskasvatus on tavoitteellista kasvatuksellista vuorovaikutusta lapsen ja häntä hoitavan kasvattajan välillä. Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. 

Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jokaiselle lapselle tasavertaisen mahdollisuuden päivähoitoon ja sen toteuttamaan varhaiskasvatukseen perheen elämäntilanteesta riippumatta. Päivähoito on olemassa ensisijaisesti lasta ja hänen kehityksensä tukemista varten.

Varhaiskasvatusympäristö toteuttaa ammatillista kasvatus- ja hoitotyötä sekä osaltaan pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustyötä yhdessä sovituin menetelmin ja kunnioittaen vanhempien tietämystä lapsestaan.

Päivähoito eri muotoineen on keskeisin yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Sen osana perhepäivähoito toteuttaa tavoitteellista varhaiskasvatusta pienryhmässä perhepäivähoitajan kotona. Kodinomaisuutensa sekä joustavuutensa ansiosta perhepäivähoito tarjoaa lapselle sopivan ja rauhallisen kasvuympäristön.

Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän arvopohja perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, lakeihin ja asetuksiin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen keskeisin ydin on lapsen ihmisarvo. Tähän ydinarvoon pohjautuvat muut varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet, joita ovat mm. lapsen etu ja hyvinvointi, lapsen oikeus täysipainoiseen elämään ja kehittymiseen, lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä lapsen mielipiteen huomioon ottaminen. Nämä perusarvot sisältyvät myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja muodostavat varhaiskasvatustyön perustan.

Varhaiskasvatustyömme perustuu näihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin peruslinjauksiin. Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma tuo esille pääpiirteissään, miten nämä edellä mainitut seikat sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat perhepäiväkodin hoito- ja kasvatustyössä.

 
PERHEPÄIVÄKODIN KASVATUSTYÖTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET JA ARVOT

Tavoitteenamme on tarjota laadukasta, monipuolista ja lämminhenkistä päivähoitoa pienryhmässä sekä kasvattaa tasapainoisia, toiset huomioon ottavia, omatoimisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia.

Tavoitteenamme on myös tarjota lapsille turvallinen ja motivoiva kasvuympäristö, joka antaa monipuoliset mahdollisuudet niin vapaaseen kuin ohjattuun leikkiin ja toimintaan sekä yhdessäoloon toisten lasten ja läsnä olevan aikuisen kanssa.

Tärkeitä arvoja toteuttamassamme hoito-ja kasvatustyössä ovat kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitut lapsilähtöisyys, tavoitteellisuus, läheisyys ja turvallisuus sekä myös lämmin syli, huolenpito ja sopivat rajat.


PERHEPÄIVÄHOITOKODIN TOIMINTAPERIAATTEET

o   Jokaisen lapsen otamme huomioon yksilönä omana persoonanaan sekä myös täysivaltaisena ryhmän jäsenenä.

o   Jokaisella lapsella on omat erityistarpeensa. Pyrimme vastaamaan hänen tarpeisiinsa niiden edellyttämällä tavalla.

o   Pyrimme antamaan lapselle monipuolisia mahdollisuuksia harjoittaa niin sosiaalisia, motorisia kuin kognitiivisiakin taitojaan.

o   Lapsen ja perheen arkipäivään liittyvistä asioista olemme hoitajina kiinnostuneita siinä määrin kuin lapsen hoito- ja kasvatustyö edellyttää.

o   Avoin keskustelu ja toimiminen yhdessä lapsen parhaaksi ovat mielestämme hoitajan ja vanhempien välisen toimivan kasvatusyhteistyön perusta.

o   Vaitiolovelvollisuus sitoo meitä  työssämme.


Aina lentää leivonen,
aina kukkii kuusi.
Kun on pilvi pisaroinut,
aina syntyy uusi.

Aina lapsi hymyilee,
aina katsoo kohti.
Kuka kuorman luottamusta
syliin ottaa tohti?”
(Hannele Huovi)


PERHEPÄIVÄHOITOKODIN ESITTELY

  • KURAETEINEN
Päivähoidon käyttöön on varattu oma erillinen sisäänkäynti talon toisessa päädyssä. Siellä sijaitsee tilava kuraeteinen lavuaareineen, viemäreineen ja vesipisteineen. Eteisessä on naulakkotilaa lasten vaatteille, paikkansa kuravarusteiden säilytykselle ja lapsilla on oma kori henkilökohtaisia tarvikkeita varten.

  • LEIKKIHUONE
Huoneessa sijaitsevat lelukaapit, joissa leluille on omat korinsa ja hyllyillä koreille omat paikkansa, joten järjestyksen pitäminen on helppoa ja lapsillekin luontevaa. Huoneeseen on myös järjestetty erilaisia leikkiympäristöjä, kuten kotileikki, autoleikki ja rakentelu sekä suuri liitutaulu.

  • LEPOHUONE
Huoneessa on patjoja lattialla, puolapuut seinillä sekä mahdollisuus laittaa renkaat tai keinu kattoon tai oviaukkoon roikkumaan. Huoneessa on myös mahdollisuus järjestää pieniä liikuntatuokioita ja niihin tarvittavia välineitä säilytämme lastenhuoneen komerossa. Tilaa käytetään myös päivittäiseen päivälevolle rauhoittumiseen. Jokaisella lapsella on oma paikkansa patjalla, johon komeron hyllyltä ennen lepohetkeä otetaan oma tyyny ja peitto. Pienillä on mahdollisuus nukkua päiväunensa matkasängyssä tai suojaisalla terassilla omissa vaunuissa.

  • WC
Lapsille on varattu oma WC leikkihuoneiden välittömässä yhteydessä. WC:stä löytyy normaalia matalampi WC-pönttö ja alas laskettu lavuaari, joilla lasten on helppo toimittaa asiansa. Pienille lapsille on varattu myös potta. Jokaisella lapsella on nimetyssä naulakossa oma käsipyyhe, joka vaihdetaan viikoittain tai tarpeen mukaan. Lukollisessa yläkaapissa on hyvin tilaa vaipoille, rasvoille, pyyhkeille, pesuaineille, WC-paperirullille sekä myös ensiaputarvikkeille, tarvittaville lääkkeille ja alkusammutusvälineille.

  • KEITTIÖ
Ruokailu tapahtuu tilavassa ja valoisassa keittiössämme. Keittiöstä on myös hyvä valvontayhteys lasten leikkitiloihin. Jokaisella lapsella on oma paikkansa ruokapöydän ääressä ja ruokailun yhteydessä opettelemme hyviä ruokailutottumuksia ja - tapoja.

  • PIHA-ALUEET
Pihallamme on erinomaiset mahdollisuudet virikkeelliseen ja motivoivaan ulkoiluun sekä leikkimiseen. Aidatulla leikkialueella on runsaasti tilaa erilaisiin hiekkaleikkeihin. Pihallamme on lasten käytössä keinut, liukumäki, kiipeilyteline, leikkimökki sekä kiikkulauta. Pihalla on myös paljon tilaa erilaisiin peleihin ja liikuntaleikkeihin. Piha-alueemme on helposti valvottavissa ja hallittavissa. Perhepäiväkodin ympäristössä on hyvät maastot luonnossa liikkumiseen ja teemmekin säännöllisesti metsäretkiä lähiympäristöön ja läheiselle pururadalle.

  • YKSITYISET TILAT
Kotimme yläkerta on tarkoitettu vain perheenjäsenten omaan käyttöön samoin kuin peseytymistilat että takapiha. Olohuoneessa oleskelemme hoitopäivien aikana vain satunnaisesti.


PERHEPÄIVÄKODIN TOIMINTATAVAT

PERUSHOITO

Perushoito kuuluu olennaisena osana päivähoitoon. Mikään ohjattu ja suunniteltu toiminta ei saa syrjäyttää perushoitoa, joka luo osaltaan lapsen ja aikuisen välille läheisyyden, luottamuksen ja turvallisuuden tunteita. Perushoito pitää sisällään lapsen perustarpeista, kuten puhtaudesta, vaatetuksesta, ravinnosta, läheisyydestä sekä riittävästä levosta huolehtimista.

Huomioimme toiminnassamme myös pedagogisen perushoidon ulottuvuuden, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset pienetkin arkipäiväiset vuorovaikutustilanteet lapsen ja aikuisen välillä ovat tavoitteellista toimintaa, jolloin vaihdetaan tietoa, taitoa ja arvoja.

Lapset harjoittelevat päivärutiinien lomassa kukin omaa ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla jokapäiväisiä tärkeitä taitoja, kuten toisen huomioonottamista, hyviä tapoja ihmisten kesken sekä esimerkiksi ruokapöydässä käyttäytymistä ja ruokarauhan antamista. Opettelemme myös itse pukemista ja riisumista, vaatteiden laittamista naulakkoon ja omista sekä hoitopaikan tavaroista huolehtimista ja hygieniatiloissa omatoimisesti toimimista.

ULKOILU   

Ulkoilu on myös tärkeä osa hoitopäivää. Ulkoilemme pääsääntöisesti kahdesti päivässä; aamu- sekä iltapäivällä. Pihalla lapset saavat jatkaa omia leikkejään tai voimme leikkiä yhdessä erilaisia liikuntaleikkejä. Säännöllisesti kierrämme ulkoilemassa myös lähialueen leikkikentillä, joilla tapaamme tiimin muita hoitajia lapsineen. 

RUOKAILU

Ruokailun yhteydessä on hyvä tilaisuus harjoitella hyviä käytöstapoja sekä tutustua uusiin makuihin. Lounaalla ruokailu aloitetaan ruokalorulla: "Kukko puuron keitti. Kana maidon lämmitti. Pikkulinnut lusikat jakoi. Tulkaapa lapset syömään!!
 
Ruuaksi valmistamme monipuolista ja terveellistä kotiruokaa, joka sisältää runsaasti vihanneksia ja kasviksia niin tuoreina kuin kypsennettyinäkin. Aamupalaksi tarjoamme pääsääntöisesti erilaisia puuroja monipuolisine lisukkeineen. Välipaloilla syömme vaihtelevasti mm. kiisseleitä, muroja, vispi- ja mannapuuroja sekä erilaisia maitotuotteita, kuten jogurttia, viiliä ja rahkaa.

PÄIVÄLEPO

Päivälevolle rauhoitumme kuunnellen joko luettua satua tai kuuntelutarinaa CD:ltä. Jokainen rauhoittuu hetkeksi, vaikkakaan lasten ei tarvitse nukkua niin sovittaessa. Ne, jotka eivät nuku päiväunia pääsevät leikkimään hiljaisia leikkejä toisten nukkuessa. Oman tutun ja turvallisen unikaverin saa päivittäin tuoda mukanaan hoitoon auttamaan nukahtamisessa.


SUUNNITELTU JA OHJATTU TOIMINTA

Työssmme varhaiskasvattajina toimimme lapsiryhmässämme monen ikäisten lasten kanssa. Ryhmän ikäjakauma luo oman haasteensa toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle: jokaiselle tulisi tarjota omaan ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivaa ja innostavaa tekemistä tarvittaessa toimintaa eriyttäen.

TIIMIN YHTEINEN TOIMINTA

Tiimimme suunnittelee toimintakausittain yhteisen toimintasuunnitelman, jonka puitteissa toteutamme kerran pari kuussa erilaisia tiimin yhteisiä toimintatuokioita, kuten mm. laulu-, liikunta- ja leikkituokioita sekä esitämme vuosittain nukketeatteria ja/tai näytelmiä. Tiimin kanssa teemme yhdessä myös retkiä lähiympäristön luontoon ja liikuntareitille. Osallistumme myös kaupungin lapsille järjestämiin tapahtumiin, joihin usein saamme linja-autokuljetuksen.

TOIMINTA OMASSA RYHMÄSSÄ

Oman ryhmän toimintaa suunnittelemme tiimin yhteisen toimintasuunnitelman pohjalta. Toteutamme kuukausiteemoittain monipuolisesti erilaisia toimintatuokioita mm. askarteluja, musiikki- ja laulutuokioita, liikuntaa, satu- ja loruhetkiä sekä teemme metsäretkiä lähiympäristön luontoon.

PÄIVÄRYTMI

Ohjattua toimintaa toteutamme normaalin päivärytmin puitteissa. Työparistamme toinen toimii vuoropäivin lasten parissa toisen keskittyessä ruoan laittamiseen ja siistimiseen. Päivärytmi on suunniteltu johdonmukaiseksi ja joustavaksi hoitopäivän aikana toteutettavista ohjatuista tuokioista vapaaseen leikkiin ja perushoidon tilanteisiin. 

VIIKKO-OHJELMA   

Joka aamuisella aamupiirillä seuraamme säätä, kalenteria ja vuoden kiertoa, opettelemme leikinomaisesti kuukausia, viikonpäiviä, kirjaimia ja numeroita sekä mm. pelailemme, loruttelemme, laulamme, arvuuttelemme arvoituksia tai luemme pieniä tarinoita.

Viikko-ohjelmassamme jokaisella viikon päivällä on oma teemansa ja sen puitteissa ohjattua toimintaa. Maanantaisin liikumme tai jumppaamme, tiistaisin edistämme lasten kielen kehitystä mm. loruin, saduin ja arvoituksin, keskiviikkoisin karttuvat kädentaidot, torstaisin vietämme laulu- ja musiikkituokiota. Perjantai on varattu kokonaan lasten vapaalle leikille. Perjantaisin vietämme myös lelupäivää, jolloin lapset saavat tuoda kotoa oman lelun hoitoon. 

YHTEISTYÖTAHOT

Yhteistyötä voimme tehdä monien eri tahojen kanssa, kuten oman tiimimme kesken, perhepäivähoidon muiden tiimien jäsenien sekä päivähoidon aluejohtajien kuin myös varhaiskasvatuksen johtajan että kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä mahdollisesti joskus myös päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien sekä esikoulujen, iltapäiväkerhojen ja koulujen kanssa.

Muihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat kaupungin kulttuuri- ja sosiaalitoimet ja seurakunta sekä myös tarpeen mukaan mm. lasten- ja perheneuvola, terveyskeskus, erilaiset terapeutit ja muut kuntouttajat sekä erilaiset viranomaiset, kuten esimerkiksi poliisi ja palokunta.

KASVATUSKUMPPANUUS


” Tumman metsän valtatie muurahaisten kekoon vie.
Mahtavia aikaan saa, yhdessä kun rakentaa.”

(Hannele Huovi)

Työssämme varhaiskasvattajina tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kuitenkin lasten vanhemmat ja perheet, joihin pyrimme luomaan luontevat suhteet mahdollistamaan lapsen kasvattajina yhteistyössä toimimisen ja luomaan pohjan toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Avoin keskustelu, toiveiden esittäminen ja palautteen antaminen sekä sen vastaanottaminen puolin ja toisin on ennen kaikkea lapsen kasvua ja kehitystä edistävän yhteistyön edellytys.

Hoitosopimus allekirjoitetaan päivähoidon aluejohtajan toimistolla päiväkodilla. Vanhemmat saavat mukaansa päivähoidon aloituslomakkeen, johon kirjataan tietoa lapsesta ennen päivähoidon aloitusta. Aloituslomake tuodaan hoitopaikkaan ensimmäisen tutustumiskerran yhteydessä, jolloin keskustellaan lapsen hoidon aloitukseen liittyvistä asioista vanhempien ja hoitajan kesken. Lapsen kanssa hoitopaikkaan tutustumiseen voidaan käyttää tarvittaessa useitakin tutustumiskertoja. On tärkeää, että lapselle suodaan ns. pehmeä aloitus, sillä päivähoidon aloittaminen uudessa hoitopaikassa ja uusien ihmisten parissa on aina lapselle koettelemus.

Aamulla hoitoon tulo- sekä iltapäivällä hakutilanteissa on tilaisuus jutella vanhempien kanssa lapseen ja hoitopäivään liittyvistä asioista, kuten lapsen sen hetkisestä terveydentilasta ja mielialasta, kotona tai hoidossa äskettäin tapahtuneista asioista sekä hoitoaikojen muutoksista.

Yhdessä vanhempien kanssa teemme jokaiselle lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman lapsen havainnoinnin pohjalta, johon kirjataan ylös lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet sekä sovitaan yhteiset tavoitteet ja menetelmät niiden toteuttamiseksi. 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on hoitajalle varhaiskasvatuksen työväline, jonka pohjalta suunnitellaan lapsiryhmälle sopivaa yhteistä toimintaa, jotta kullekin lapselle olisi mahdollista tarjota tarkoituksen mukaista ja hänen kehitystään edistävää tekemistä sekä tarvittaessa eriyttää yksilöllisesti lapsen omien tarpeiden mukaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain pidettävissä kasvatuskeskusteluissa sekä tarpeen mukaan useamminkin.

Lisäksi voimme järjestää ”vanhempainillan”, jolloin voimme yhdessä keskustella vanhempien toiveista perhepäiväkodin toiminnan suhteen. Vietämme myös perheiden kanssa yhteisiä hetkiä esimerkiksi pikkujoulujen, kevätjuhlan tai jonkin yhteisen retken tai ”tempauksen” merkeissä.

LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

Pyrimme huomioimaan lasten yksilölliset tarpeet toimintaa suunnitellessa ja tarjoamaan lapsille monipuolisia elämyksiä kaikilla niillä osa-alueilla, joilla lapset ominaisesti toimivat sekä varaamaan välineitä luovaan itsensä toteuttamiseen ja leikkimiseen. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat mm. leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.
  • LEIKKIMINEN

Leikin avulla lapsi kehittyy ja oppii uusia asioita. Leikin kautta lapsi harjoittaa sosiaalisia taitojaan, oppii ilmaisemaan itseään ja muodostamaan omaa identiteettiään sekä hahmottamaan paikkaansa kasvuympäristöissään. Tehtävänämme on tarjota leikille puitteet eli tilaa, aikaa ja leikkivälineitä sekä havainnoida leikin kulkua. Lasten vapaalle ja omaehtoiselle leikille pyrimme antamaan riittävästi aikaa. 

Leikkihuoneissamme on varattu lasten leikeille erilaisia leikkiympäristöjä. Tilasta löytyy mm. kotileikki helloineen, pöytineen, astioineen ja leikkiruokineen, autoleikkimattoja sekä pikkuautoja, eläimiä ja poneja, rakenteluun Dublo-legoja ja perinteisiä rakennuspalikoita. Seinälle on myös ripustettuna iso liitutaulu ja kaapista löytyy kirjoja ja palapelejä niin pienille kuin isommillekin sekä erilaisia pelejä yhdessä pelattaviksi. Lisäksi löytyy sekalainen kokoelma roolivaatteita että materiaalia lääkäri- ja merirosvoleikkiin.

Pihalla leikkialueelta löytyvät pallot ja perinteiset hiekkalelut, kuten lapiot, ämpärit, kuorma-autot, kaivurit ja traktorit sekä vanhoja elintarvikekäytöstä poistettuja muoviastioita, kattiloita, paistinpannuja, kakkuvuokia ja erilaisia muovirasioita ja purnukoita, joita lapset voivat vapaasti hyödyntää leikeissään mm. leikkiessään ravintolaa tai jäätelökioskia leikkimökissä.  Talviaikaan lumessa telmimiseen olemme varanneet lumilapioita- ja työntimiä, liukureita sekä perinteisiä pulkkia. 
  • LIIKKUMINEN

Liikkuminen vahvistaa lapsen lihaksistoa ja kehittää lapsen motoriikkaa ja koordinaatiokykyä, jolloin lapsen on helpompi hallita kehoaan leikeissä ja päivän toimissa. Lapsella on luontainen halu liikkua ja harjoitella uusia liikkumismuotoja ja -tapoja.

Tavoitteenamme on harjaannuttaa lasten perusliikuntataitoja ja antaa kokemuksia eri liikuntatavoista sekä rohkaista lasta kokeilemaan ja yrittämään uudelleen epäonnistumisesta huolimatta.

Liikumme vuoroviikoin tiimin kanssa yhdessä läheisen koulun tiloissa tai pidämme liikuntatuokioita oman ryhmän kesken perhepäiväkodillamme joko sisätiloissa tai pihalla. Kesäkuukausina kokoonnumme läheiselle urheilukentälle liikkumaan ja leikkimään yhdessä tiimin muiden jäsenten kanssa. Talvella tapaamme muita tiimin jäseniä mm. pulkkamäessä ja läheisellä luisteluradalla. Talvella voimme myös tehdä hiihtoladun kiertämään pihapiiriä.

Liikuntaan olemme varanneet mahdollisuuksien mukaan erilaisia välineitä leikkihuoneessamme olevien puolapuiden ja patjojen lisäksi, kuten mm. tunnelin, palloja ja hernepusseja. Erilaisia liikuntaleikkejä leikimme silloin tällöin ulkoilun lomassa sekä liikumme paljon lähiympäristön leikkikentillä. Välimatkat kuljemme pääsääntöisesti kävellen.
  • TUTKIMINEN

Tutkiminen antaa lapselle tilaisuuden ympäristön omaehtoiseen ja ohjattuun havainnoimiseen sekä innostaa lasta erilaisten asioiden vertailuun ja ihmettelyyn.

Kasvattajina pyrimme huomioimaan lapsen yksilölliset kiinnostuksen kohteet ja tarttumaan ihmetyksen hetken ainutkertaisuuteen sekä innostamaan lasta tutkimaan lisää.

Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuudet omaehtoiselle että ohjatulle tutkimiselle eri tapoja ja aisteja käyttäen sekä pyrimme välttämään liian valmiiden vastausten antamista lasten kysymyksiin ja pohdintoihin.

Hoitopäivien aikana sekä ”tutkimusretkillä” lähiympäristön luontoon tutustumme vuoden kiertoon sekä muihin ympäröivän luonnon ihmettelyn aiheisiin, kuten sääilmiöihin, erilaisiin ötököihin ja eläimiin, sieniin ja kasveihin. Tutkimme erilaisten teemojen puitteissa kuukausittain eläimiä tai asioita monin eri tavoin: keskustelemalla, saduttamalla, tutkimalla kuvia ja kirjoja, askartelemalla ja piirtämällä sekä laulamalla teemaan sopivia lauluja ja loruttelemalla loruja.

 
"Koko metsä opettaa poluillansa kulkijaa:
Tuuli laulaa laulutunnin.
Puro tanssii tanssitunnin.
Sammalpatja painitunnin.
Marjamätäs ruokatunnin.
Opit heinän huiskutuksen,
kaislikkojen kuiskutuksen,
kallioiden kuminaa,
suuren metsän huminaa."
(Hannele Huovi)

  • TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU

Lapsi nauttii itsensä ilmaisemisesta kädentaitojen, musiikin, tanssin, liikunnan ja roolileikkien eli draaman avulla. Taiteellisen kokemisen kautta lapsi harjaantuu käyttämään mielikuvitustaan ja etsimään omia vahvuuksiaan.

Tavoitteenamme on tarjota lapsille erilaisia elämyksiä monin erilaisin keinoin, jotta lapset oppisivat löytämään omat vahvat alueensa ja hyödyntämään niitä sekä kokemaan niiden kautta onnistumisen elämyksiä.  

Kädentaitojen harjaannuttamiseen olemme varanneet mm. muovailuvahaa, piirustuspaperia, vahaliituja, värikyniä, vesi- ja sormivärejä, saksia ja pistelypiikkejä alustoineen sekä askartelumateriaalia hyödyntäen erilaisia kierrätysmateriaaleja kuten mm. erilaisia pahveja ja muita suojapapereita, talouspaperirullia, muna- ja hedelmäkennoja unohtamatta luonnosta kerättyä askartelumateriaalia.

Musiikin avulla itsensä ilmaisuun tarjolla on erilaisia rytmisoittimia, kuten rytmikapulat, triangelit, marakassit/rytmimunat, kulkuset, putkipenaalit, tamburiinit sekä quiron, kehärummun ja ”sadeputken”. Näitä käytämme laulu- ja musiikkituokioilla ohjatusti sekä lapsille on myös varattu soittimia vapaaseen itsensä ilmaisuun ja omaehtoiseen kokeiluun. Lisäksi hyödynnämme CD:ltä soitettua lastenmusiikkitarjontaa sekä klassista musiikkia rentoutumiseen ja mm. musiikkimaalaukseen.

Erilaisia roolileikkejä varten olemme keränneet mm. vanhoja vaatteita, hattuja, huiveja, käsilaukkuja ja koruja roolivaatteiksi hyödynnettäväksi lasten vapaaseen sekä ohjattuun leikkiin ja itsensä ilmaisuun.

Myös omassa ryhmässä esitämme silloin tällöin nukketeatteria mm. satujen elävöittämiseksi ja osallistumme myös kaupungin päivähoidolle järjestämiin kulttuuritapahtumiin, kuten esimerkiksi lastenkonsertteihin.

SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Orientaatioilla tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa toteutuvia toiminnan sisältöalueita sekä erilaisia tapoja kokea ja hahmottaa maailmaa. Ne ovat osa jokapäiväisiä arjen toimintoja päivähoidossa ja toteutuvat niin ohjatuilla tuokioilla kuin leikkihetkinäkin sekä usein huomaamatta päivärutiinien lomassa
  • MATEMAATTINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, että lapset oppivat ongelmanratkaisua sekä harjaantuvat vertailemaan, päättelemään, tunnistamaan muotoja ja laskemaan arkielämän tilanteissa leikinomaisesti.
  • pelit (mm. pala-, muisti- ja lautapelit)
  • kehonhahmotus
  • (sormien ja varpaiden laskeminen, vasen, oikea)
  • esineiden ja asioiden vertailu
  • (esim. suuri, pieni, lähellä, kauas, rivi, jono, pituusjärjestys)
  • lajittelu erilaisten ominaisuuksien mukaan
  • (esim. koko, väri, muoto)
  • numeroiden opetteleminen ja lukusuhteiden ymmärtäminen
  • (esim. vähän, yksi, monta)
  • oman nimen tunnistaminen ja kirjoittaminen
  • muotojen opetteleminen
  • sääntöleikit
  • laulut ja lorut
 "Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella.
Heinän korrella punnitsee, kovin miettii, mittailee
ja järkeänsä käyttää: Isolta maailma näyttää!

(Hannele Huovi)
  •  LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, että lapset oppivat havainnoimaan luontoa ja ympäristöään sekä tunnistamaan eläimiä ja kasveja ja kunnioittamaan niitä.
  • vuodenajat ja niihin liittyvät havainnot
  • retket luontoon
  • tutuimpien eläin-,lintu- ja hyönteislajien tunnistaminen
  • jokamiehenoikeudet
  • säähavainnot
  • luontoon liittyvät laulut, lorut ja sadut
  • luontokirjojen tutkiminen yhdessä
  • kierrätys (jätteiden lajittelu)
  • roskien pois kerääminen luonnosta
  • HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, että lapset oppivat tuntemaan yhteiskunnan toimintaa sekä myös menneisyyttä.
  • juhlapäivät kalenterin kierrossa
  • kertomukset omasta ja isovanhempien lapsuudesta
  •  vanhojen ja perinteisten leikkien, laulujen sekä lorujen opettaminen
  • perinteiden ja tapojen vertailu (ennen/nyt)
  • sadut ja tarinat (mm. Mauri Kunnaksen kirjat)
  • lähiympäristöön tutustuminen
  • tutustumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin esim. palokunta ja poliisi tiimimme mukana

  •  ESTEETTINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, että lapset oppivat arvostamaan ja aistimaan ympärillä olevaa hyvää ja kaunista sekä nauttimaan siitä.
  • Itsensä ja muiden arvostaminen ja hyväksyminen
  • tunteiden tunnistaminen ja näyttäminen (ilot, surut, ikävät, kiukut)
  • taiteellinen kokeminen
  • elämysten kokeminen
  • osallistuminen kaupungin järjestämiin kulttuuritapahtumiin
  • teatteriesityksien järjestäminen näytelminä tai nukketeatterina.
  • sadut ja lorut

  •  EETTINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, että lapsista kasvaa tasapainoisia, oikeudenmukaisia, itseänsä sekä toisiaan arvostavia ihmisiä.
  • oikean ja väärän tunnistaminen ja ymmärtäminen
  • hyvä ja paha-vastakohdan ymmärtäminen
  • oman vuoron odottaminen ja jakaminen
  • toisen huomioon ottaminen
  • ihmisten erilaisuuden hyväksyminen
  • vanhempien kunnioittaminen                                  
  •  turvallinen kasvuympäristö
  • käytöstavat (kiitos, anteeksipyyntö, pöytätavat, tervehtiminen)
  • aiheeseen sopivat sadut ja lorut
”Miksi ruoho pihasta leikataan, kun apila aukoo nuppujaan?
Miksi toisia kukkia kylvetään ja toisia irti nyhdetään?
Miksi sateella poutaa rukoillaan ja poudalla sadetta odotetaan?
Miksi pukki ei saavu jokaisen luo, vaan toisten lahjoitta jäädä suo?
Miksi aina on asiat väärin päin, oli maailma sitten niin tai näin?

(Kaija Pakkanen)
  •  USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO

Tavoitteenamme on, kunnioittaa perheiden uskonnollista vakaumusta sekä pyrkiä omalla toiminnallamme luomaan neutraalin pohjan vanhempien kasvattaa lapsensa haluamaansa uskoon tai elämänkatsomukseen. Ryhmän jokaisen lapsen vanhempien kanssa yhdessä sovitaan yhteiset linjaukset uskonasioiden esiin tuomiseen tai niiden tuomatta jättämiseen.
  • Mahdollisuus omaan rauhaan ja hiljentymiseen
  • Mahdollisuus ihmettelyyn, kyselemiseen ja yhdessä pohdintaan
  • syntymän ja kuoleman selittäminen, häät ja hautajaiset
  • osallistuminen seurakunnan tapahtumiin esim. adventti- ja kevätkirkkoon kaikille niin sopiessa.
  • uskonnolliset juhlapyhät sekä niihin liittyvät tavat ja perinteet niin sovittaessa
ERITYISLAPSI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

”Jokaisen lapsen luo johtaa oma polku.
Joskus se on suora ja selvä,
olet perillä heti.
Joskus se on niin pitkä,
niin pitkä kuin ei perille pääsisikään.

Ja voi niitä risuisia polkuja,
joita kukaan ei ole vaivautunut kulkemaan.

Niiden päässä on sellainen lähde,
ettei voi käsittää.
- Nuo vedet niin kuulaat ja kirkkaat
ovat raivaajan tuskaista janoa varten.”

(Erityislastentarhanopettaja Eeva-Riitta Karlsson)

Joissakin tapauksissa lapsi saattaa tarvita erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Erityisen hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan lapsikohtaisesti ja tällöin päivähoidossa yhdessä moniammatillisen tukiverkoston ohella pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä itsenäistä toimimista ryhmän jäsenenä.

Lapsen kasvun ja kehityksen erityisen tuen tarvetta ovat arvioimassa vanhempien ohella lasta hoitava varhaiskasvattaja sekä erityislastentarhanopettaja, joka ohjaa perheen jatkotutkimusten ja tukimuotojen pariin.

Lapselle tehdään moniammatillisessa yhteistyössä kuntoutus- ja toimintasuunnitelma, jota myös varhaiskasvattaja sitoutuu noudattamaan ja suunnitelman pohjalta ottamaan huomioon toiminnassaan lapsen erityistä tukea vaativat tarpeet. Lapsella saattaa myös olla ryhmässä henkilökohtainen avustaja, joka avustaa lasta selviämään päivittäisissä toimissa mahdollisimman omatoimisesti. Varhaiskasvattaja sitoutuu myös ottamaan toiminnassaan huomioon lapsen mahdolliset muut kuntouttajat sekä toimii joustavassa ja johdonmukaisessa yhteistyössä heidän kanssaan.
  
  
JÄLKISANAT




”Minusta riippumatta
sinusta riippumatta
kaikista meistä
ja meidän tunteistamme
riippumatta.

Kaikki tämä jylhyys
Kaikki tämä karuus
Kaikki tämä koskien kohina
Kaikki tämä metsien humina
Kaikki tämä tähtien tarina

Lahjaksi jokaiselle:
Näkevälle
Kuulevalle
Kokevalle
Etsivälle
Väsyvälle
Ihmettelevälle.”

(Marjut Huusari)

Ei kommentteja: