PAJUPELLON PERHEPÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Voi, että näkisit kauneutta
joka päivä.
Voi, että oppisit vastustamaan
pahaa, rumaa ja huonoa.
Voi, että voisin antaa sinulle
sen,
mikä minut on rakentanut:
Auringon paiste.
Poutapilvet.
Puun lehtien kahina.
Neulasten tuoksu polulla.
Lumen kaartuva kauneus.
(Runoilija
tuntematon)
JOHDANTO
Perhepäiväkodin
varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitettu varhaiskasvatustyön tueksi ja
työvälineeksi, jonka avulla hoitajat voivat jäsentää itselleen arvojaan,
kasvatusnäkemyksiään ja toimintatapojaan sekä tuoda julki kuinka erilaiset
lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvät seikat toteutuvat heidän työssään
varhaiskasvattajana.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään perhepäiväkodin
toimintapoja, päivä- ja viikko-ohjelmaa. Lisäksi kerromme, kuinka varhaiskasvatustyössämme
toteutuvat valtakunnallisessa että kaupungin
varhaiskasvatussuunnitelmissa esiin nostetut orientaatiot eli
varhaiskasvatuksen sisältöalueet sekä kuinka otamme varhaiskasvattajina huomioon lapselle ominaiset tavat toimia, joita
ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.
Tavoitteenamme on varhaiskasvatussuunnitelman
avulla selventää, mikä varhaiskasvatustyössä on meille tärkeää ja minkälaiset ohjenuorat työtämme lasten parissa ohjaavat
sekä myös saada aikaan tietopaketti, josta lasten vanhemmat saavat kattavan
kuvan siitä, millaisessa hoitopaikassa heidän lapsensa ovat hoidossa.
MITÄ ON VARHAISKASVATUS?
Varhaiskasvatus on tavoitteellista kasvatuksellista
vuorovaikutusta lapsen ja häntä hoitavan kasvattajan välillä.
Varhaiskasvatuksen tarkoituksena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja
oppimista.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jokaiselle lapselle tasavertaisen mahdollisuuden päivähoitoon ja sen toteuttamaan varhaiskasvatukseen perheen elämäntilanteesta riippumatta. Päivähoito on olemassa ensisijaisesti lasta ja hänen kehityksensä tukemista varten.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jokaiselle lapselle tasavertaisen mahdollisuuden päivähoitoon ja sen toteuttamaan varhaiskasvatukseen perheen elämäntilanteesta riippumatta. Päivähoito on olemassa ensisijaisesti lasta ja hänen kehityksensä tukemista varten.
Varhaiskasvatusympäristö toteuttaa ammatillista
kasvatus- ja hoitotyötä sekä osaltaan pyrkii tukemaan vanhempien kasvatustyötä
yhdessä sovituin menetelmin ja kunnioittaen vanhempien tietämystä lapsestaan.
Päivähoito eri muotoineen on keskeisin
yhteiskunnallisen varhaiskasvatuksen toimintaympäristö. Sen osana perhepäivähoito
toteuttaa tavoitteellista varhaiskasvatusta pienryhmässä perhepäivähoitajan
kotona. Kodinomaisuutensa sekä joustavuutensa ansiosta perhepäivähoito tarjoaa lapselle
sopivan ja rauhallisen kasvuympäristön.
Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän arvopohja
perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksia määritteleviin sopimuksiin, lakeihin
ja asetuksiin. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen keskeisin ydin on
lapsen ihmisarvo. Tähän ydinarvoon pohjautuvat muut varhaiskasvatusta ohjaavat periaatteet,
joita ovat mm. lapsen etu ja hyvinvointi, lapsen oikeus täysipainoiseen elämään
ja kehittymiseen, lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä lapsen
mielipiteen huomioon ottaminen. Nämä perusarvot sisältyvät myös
valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja muodostavat varhaiskasvatustyön
perustan.
Varhaiskasvatustyömme perustuu näihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin peruslinjauksiin. Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma tuo esille pääpiirteissään, miten nämä edellä mainitut seikat sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat perhepäiväkodin hoito- ja kasvatustyössä.
Varhaiskasvatustyömme perustuu näihin kansainvälisiin ja valtakunnallisiin peruslinjauksiin. Perhepäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma tuo esille pääpiirteissään, miten nämä edellä mainitut seikat sekä varhaiskasvatuksen sisällölliset tavoitteet toteutuvat perhepäiväkodin hoito- ja kasvatustyössä.
Tavoitteenamme on tarjota laadukasta, monipuolista
ja lämminhenkistä päivähoitoa pienryhmässä sekä kasvattaa tasapainoisia, toiset
huomioon ottavia, omatoimisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia.
Tavoitteenamme on myös tarjota lapsille turvallinen
ja motivoiva kasvuympäristö, joka antaa monipuoliset mahdollisuudet niin
vapaaseen kuin ohjattuun leikkiin ja toimintaan sekä yhdessäoloon toisten
lasten ja läsnä olevan aikuisen kanssa.
Tärkeitä arvoja toteuttamassamme hoito-ja kasvatustyössä ovat kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa mainitut lapsilähtöisyys,
tavoitteellisuus, läheisyys ja turvallisuus sekä myös lämmin syli, huolenpito
ja sopivat rajat.
PERHEPÄIVÄHOITOKODIN TOIMINTAPERIAATTEET
o Jokaisen lapsen otamme huomioon yksilönä omana persoonanaan
sekä myös täysivaltaisena ryhmän jäsenenä.
o Jokaisella lapsella on omat erityistarpeensa. Pyrimme vastaamaan hänen tarpeisiinsa niiden
edellyttämällä tavalla.
o Pyrimme antamaan lapselle monipuolisia mahdollisuuksia
harjoittaa niin sosiaalisia, motorisia kuin kognitiivisiakin taitojaan.
o Lapsen ja perheen arkipäivään liittyvistä asioista olemme
hoitajina kiinnostuneita siinä määrin kuin lapsen hoito- ja kasvatustyö
edellyttää.
o Avoin keskustelu ja toimiminen yhdessä lapsen parhaaksi
ovat mielestämme hoitajan ja vanhempien välisen toimivan kasvatusyhteistyön
perusta.
o Vaitiolovelvollisuus
sitoo meitä työssämme.
”Aina lentää leivonen,
aina kukkii kuusi.
Kun on pilvi pisaroinut,
aina syntyy uusi.
aina kukkii kuusi.
Kun on pilvi pisaroinut,
aina syntyy uusi.
Aina lapsi hymyilee,
aina katsoo kohti.
Kuka kuorman luottamusta
syliin ottaa tohti?”
aina katsoo kohti.
Kuka kuorman luottamusta
syliin ottaa tohti?”
(Hannele
Huovi)
PERHEPÄIVÄHOITOKODIN ESITTELY
- KURAETEINEN
- LEIKKIHUONE
- LEPOHUONE
- WC
- KEITTIÖ
- PIHA-ALUEET
- YKSITYISET TILAT
PERHEPÄIVÄKODIN TOIMINTATAVAT
PERUSHOITO
Perushoito kuuluu olennaisena osana päivähoitoon.
Mikään ohjattu ja suunniteltu toiminta ei saa syrjäyttää perushoitoa, joka luo
osaltaan lapsen ja aikuisen välille läheisyyden, luottamuksen ja turvallisuuden
tunteita. Perushoito pitää sisällään lapsen perustarpeista, kuten puhtaudesta, vaatetuksesta,
ravinnosta, läheisyydestä sekä riittävästä levosta huolehtimista.
Huomioimme toiminnassamme myös pedagogisen perushoidon
ulottuvuuden, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset pienetkin
arkipäiväiset vuorovaikutustilanteet lapsen ja aikuisen välillä ovat tavoitteellista
toimintaa, jolloin vaihdetaan tietoa, taitoa ja arvoja.
Lapset harjoittelevat päivärutiinien lomassa kukin
omaa ikä- ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla jokapäiväisiä tärkeitä taitoja,
kuten toisen huomioonottamista, hyviä tapoja ihmisten kesken sekä esimerkiksi
ruokapöydässä käyttäytymistä ja ruokarauhan antamista. Opettelemme myös itse
pukemista ja riisumista, vaatteiden laittamista naulakkoon ja omista sekä
hoitopaikan tavaroista huolehtimista ja hygieniatiloissa omatoimisesti
toimimista.
ULKOILU
Ulkoilu on myös tärkeä osa hoitopäivää. Ulkoilemme
pääsääntöisesti kahdesti päivässä; aamu- sekä iltapäivällä. Pihalla lapset
saavat jatkaa omia leikkejään tai voimme leikkiä yhdessä erilaisia
liikuntaleikkejä. Säännöllisesti kierrämme ulkoilemassa myös lähialueen
leikkikentillä, joilla tapaamme tiimin muita hoitajia lapsineen.
RUOKAILU
Ruokailun yhteydessä on hyvä tilaisuus harjoitella
hyviä käytöstapoja sekä tutustua uusiin makuihin. Lounaalla ruokailu aloitetaan
ruokalorulla: "Kukko puuron keitti. Kana maidon lämmitti. Pikkulinnut lusikat jakoi. Tulkaapa lapset syömään!!
Ruuaksi valmistamme monipuolista ja terveellistä kotiruokaa, joka sisältää
runsaasti vihanneksia ja kasviksia niin tuoreina kuin kypsennettyinäkin.
Aamupalaksi tarjoamme pääsääntöisesti erilaisia puuroja monipuolisine
lisukkeineen. Välipaloilla syömme vaihtelevasti mm. kiisseleitä, muroja, vispi-
ja mannapuuroja sekä erilaisia maitotuotteita, kuten jogurttia, viiliä ja
rahkaa.
PÄIVÄLEPO
Päivälevolle rauhoitumme kuunnellen joko luettua
satua tai kuuntelutarinaa CD:ltä. Jokainen rauhoittuu hetkeksi, vaikkakaan
lasten ei tarvitse nukkua niin sovittaessa. Ne, jotka eivät nuku päiväunia
pääsevät leikkimään hiljaisia leikkejä toisten nukkuessa. Oman tutun ja
turvallisen unikaverin saa päivittäin tuoda mukanaan hoitoon auttamaan
nukahtamisessa.
SUUNNITELTU JA OHJATTU TOIMINTA
Työssmme varhaiskasvattajina toimimme lapsiryhmässämme
monen ikäisten lasten kanssa. Ryhmän ikäjakauma luo oman haasteensa toiminnan
suunnittelulle ja toteuttamiselle: jokaiselle tulisi tarjota omaan ikä- ja
kehitystasoonsa nähden sopivaa ja innostavaa tekemistä tarvittaessa toimintaa
eriyttäen.
TIIMIN YHTEINEN TOIMINTA
Tiimimme suunnittelee toimintakausittain yhteisen
toimintasuunnitelman, jonka puitteissa toteutamme kerran pari kuussa erilaisia
tiimin yhteisiä toimintatuokioita, kuten mm. laulu-, liikunta- ja leikkituokioita
sekä esitämme vuosittain nukketeatteria ja/tai näytelmiä. Tiimin kanssa teemme
yhdessä myös retkiä lähiympäristön luontoon ja liikuntareitille. Osallistumme myös kaupungin
lapsille järjestämiin tapahtumiin, joihin usein saamme linja-autokuljetuksen.
TOIMINTA OMASSA RYHMÄSSÄ
Oman ryhmän toimintaa suunnittelemme tiimin yhteisen toimintasuunnitelman pohjalta. Toteutamme kuukausiteemoittain monipuolisesti erilaisia toimintatuokioita mm.
askarteluja, musiikki- ja laulutuokioita, liikuntaa, satu- ja loruhetkiä sekä
teemme metsäretkiä lähiympäristön luontoon.
PÄIVÄRYTMI
Ohjattua toimintaa toteutamme normaalin päivärytmin
puitteissa. Työparistamme toinen toimii vuoropäivin lasten parissa toisen
keskittyessä ruoan laittamiseen ja siistimiseen. Päivärytmi on suunniteltu
johdonmukaiseksi ja joustavaksi hoitopäivän aikana toteutettavista ohjatuista
tuokioista vapaaseen leikkiin ja perushoidon tilanteisiin.
VIIKKO-OHJELMA
Joka aamuisella aamupiirillä seuraamme säätä, kalenteria
ja vuoden kiertoa, opettelemme leikinomaisesti kuukausia, viikonpäiviä, kirjaimia
ja numeroita sekä mm. pelailemme, loruttelemme, laulamme, arvuuttelemme
arvoituksia tai luemme pieniä tarinoita.
Viikko-ohjelmassamme jokaisella viikon päivällä on
oma teemansa ja sen puitteissa ohjattua toimintaa. Maanantaisin liikumme tai
jumppaamme, tiistaisin edistämme lasten kielen kehitystä mm. loruin, saduin ja
arvoituksin, keskiviikkoisin karttuvat kädentaidot, torstaisin vietämme laulu- ja musiikkituokiota. Perjantai on varattu kokonaan lasten vapaalle
leikille. Perjantaisin vietämme myös lelupäivää, jolloin lapset saavat tuoda
kotoa oman lelun hoitoon.
Yhteistyötä voimme tehdä monien eri
tahojen kanssa, kuten oman tiimimme kesken, perhepäivähoidon muiden tiimien
jäsenien sekä päivähoidon aluejohtajien kuin myös varhaiskasvatuksen johtajan
että kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä mahdollisesti joskus
myös päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien sekä esikoulujen, iltapäiväkerhojen ja
koulujen kanssa.
Muihin yhteistyökumppaneihin kuuluvat kaupungin
kulttuuri- ja sosiaalitoimet ja seurakunta sekä myös tarpeen mukaan mm. lasten-
ja perheneuvola, terveyskeskus, erilaiset terapeutit ja muut
kuntouttajat sekä erilaiset viranomaiset, kuten esimerkiksi poliisi ja
palokunta.
” Tumman metsän valtatie
muurahaisten kekoon vie.
Mahtavia aikaan saa, yhdessä kun
rakentaa.”
(Hannele
Huovi)
Työssämme varhaiskasvattajina tärkeimpiä
yhteistyökumppaneita ovat kuitenkin lasten vanhemmat ja perheet, joihin pyrimme
luomaan luontevat suhteet mahdollistamaan lapsen kasvattajina yhteistyössä
toimimisen ja luomaan pohjan toimivalle kasvatuskumppanuudelle. Avoin
keskustelu, toiveiden esittäminen ja palautteen antaminen sekä sen
vastaanottaminen puolin ja toisin on ennen kaikkea lapsen kasvua ja kehitystä
edistävän yhteistyön edellytys.
Hoitosopimus allekirjoitetaan päivähoidon
aluejohtajan toimistolla päiväkodilla. Vanhemmat saavat mukaansa päivähoidon aloituslomakkeen, johon
kirjataan tietoa lapsesta ennen päivähoidon aloitusta. Aloituslomake tuodaan
hoitopaikkaan ensimmäisen tutustumiskerran yhteydessä, jolloin keskustellaan
lapsen hoidon aloitukseen liittyvistä asioista vanhempien ja
hoitajan kesken. Lapsen kanssa hoitopaikkaan tutustumiseen voidaan käyttää
tarvittaessa useitakin tutustumiskertoja. On tärkeää, että lapselle suodaan ns.
pehmeä aloitus, sillä päivähoidon aloittaminen uudessa hoitopaikassa ja uusien
ihmisten parissa on aina lapselle koettelemus.
Aamulla hoitoon tulo- sekä iltapäivällä
hakutilanteissa on tilaisuus jutella vanhempien kanssa lapseen ja hoitopäivään
liittyvistä asioista, kuten lapsen sen hetkisestä terveydentilasta ja
mielialasta, kotona tai hoidossa äskettäin tapahtuneista asioista sekä
hoitoaikojen muutoksista.
Yhdessä vanhempien kanssa teemme jokaiselle lapselle
oman varhaiskasvatussuunnitelman lapsen havainnoinnin pohjalta, johon kirjataan
ylös lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet sekä sovitaan yhteiset
tavoitteet ja menetelmät niiden toteuttamiseksi.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on hoitajalle varhaiskasvatuksen työväline, jonka pohjalta suunnitellaan lapsiryhmälle sopivaa yhteistä toimintaa, jotta kullekin lapselle olisi mahdollista tarjota tarkoituksen mukaista ja hänen kehitystään edistävää tekemistä sekä tarvittaessa eriyttää yksilöllisesti lapsen omien tarpeiden mukaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain pidettävissä kasvatuskeskusteluissa sekä tarpeen mukaan useamminkin.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on hoitajalle varhaiskasvatuksen työväline, jonka pohjalta suunnitellaan lapsiryhmälle sopivaa yhteistä toimintaa, jotta kullekin lapselle olisi mahdollista tarjota tarkoituksen mukaista ja hänen kehitystään edistävää tekemistä sekä tarvittaessa eriyttää yksilöllisesti lapsen omien tarpeiden mukaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään vuosittain pidettävissä kasvatuskeskusteluissa sekä tarpeen mukaan useamminkin.
Lisäksi voimme järjestää ”vanhempainillan”,
jolloin voimme yhdessä keskustella vanhempien toiveista perhepäiväkodin
toiminnan suhteen. Vietämme myös perheiden kanssa yhteisiä hetkiä esimerkiksi
pikkujoulujen, kevätjuhlan tai jonkin yhteisen retken tai ”tempauksen” merkeissä.
LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA
Pyrimme huomioimaan lasten yksilölliset tarpeet
toimintaa suunnitellessa ja tarjoamaan lapsille monipuolisia elämyksiä
kaikilla niillä osa-alueilla, joilla lapset ominaisesti toimivat sekä varaamaan
välineitä luovaan itsensä toteuttamiseen ja leikkimiseen. Lapselle ominaisia
tapoja toimia ovat mm. leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen sekä taiteellinen
kokeminen ja ilmaisu.
- LEIKKIMINEN
Leikin avulla lapsi kehittyy ja oppii uusia
asioita. Leikin kautta lapsi harjoittaa sosiaalisia taitojaan, oppii ilmaisemaan
itseään ja muodostamaan omaa identiteettiään sekä hahmottamaan paikkaansa kasvuympäristöissään.
Tehtävänämme on tarjota leikille puitteet eli tilaa, aikaa ja leikkivälineitä
sekä havainnoida leikin kulkua. Lasten vapaalle ja omaehtoiselle leikille pyrimme
antamaan riittävästi aikaa.
Leikkihuoneissamme on varattu lasten leikeille
erilaisia leikkiympäristöjä. Tilasta löytyy mm. kotileikki helloineen,
pöytineen, astioineen ja leikkiruokineen, autoleikkimattoja sekä pikkuautoja, eläimiä ja poneja, rakenteluun Dublo-legoja ja perinteisiä
rakennuspalikoita. Seinälle on myös ripustettuna iso liitutaulu ja kaapista
löytyy kirjoja ja palapelejä niin pienille kuin isommillekin sekä erilaisia
pelejä yhdessä pelattaviksi. Lisäksi löytyy sekalainen kokoelma roolivaatteita
että materiaalia lääkäri- ja merirosvoleikkiin.
Pihalla leikkialueelta löytyvät pallot ja
perinteiset hiekkalelut, kuten lapiot, ämpärit, kuorma-autot, kaivurit ja
traktorit sekä vanhoja elintarvikekäytöstä poistettuja muoviastioita,
kattiloita, paistinpannuja, kakkuvuokia ja erilaisia muovirasioita ja
purnukoita, joita lapset voivat vapaasti hyödyntää leikeissään mm. leikkiessään
ravintolaa tai jäätelökioskia leikkimökissä.
Talviaikaan lumessa telmimiseen olemme varanneet lumilapioita- ja työntimiä,
liukureita sekä perinteisiä pulkkia.
- LIIKKUMINEN
Liikkuminen vahvistaa lapsen lihaksistoa ja
kehittää lapsen motoriikkaa ja koordinaatiokykyä, jolloin lapsen on helpompi
hallita kehoaan leikeissä ja päivän toimissa. Lapsella on luontainen halu liikkua
ja harjoitella uusia liikkumismuotoja ja -tapoja.
Tavoitteenamme on harjaannuttaa lasten
perusliikuntataitoja ja antaa kokemuksia eri liikuntatavoista sekä rohkaista
lasta kokeilemaan ja yrittämään uudelleen epäonnistumisesta huolimatta.
Liikumme vuoroviikoin tiimin kanssa yhdessä
läheisen koulun tiloissa tai pidämme liikuntatuokioita oman ryhmän
kesken perhepäiväkodillamme joko sisätiloissa tai pihalla. Kesäkuukausina
kokoonnumme läheiselle urheilukentälle liikkumaan ja leikkimään yhdessä tiimin
muiden jäsenten kanssa. Talvella tapaamme muita tiimin jäseniä mm. pulkkamäessä
ja läheisellä luisteluradalla. Talvella voimme myös tehdä hiihtoladun
kiertämään pihapiiriä.
Liikuntaan olemme varanneet mahdollisuuksien mukaan
erilaisia välineitä leikkihuoneessamme olevien puolapuiden ja patjojen lisäksi, kuten mm. tunnelin, palloja ja
hernepusseja. Erilaisia liikuntaleikkejä leikimme silloin tällöin ulkoilun
lomassa sekä liikumme paljon lähiympäristön leikkikentillä. Välimatkat kuljemme
pääsääntöisesti kävellen.
- TUTKIMINEN
Tutkiminen antaa lapselle tilaisuuden ympäristön
omaehtoiseen ja ohjattuun havainnoimiseen sekä innostaa lasta erilaisten
asioiden vertailuun ja ihmettelyyn.
Kasvattajina pyrimme huomioimaan lapsen yksilölliset
kiinnostuksen kohteet ja tarttumaan ihmetyksen hetken ainutkertaisuuteen sekä
innostamaan lasta tutkimaan lisää.
Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuudet
omaehtoiselle että ohjatulle tutkimiselle eri tapoja ja aisteja käyttäen sekä
pyrimme välttämään liian valmiiden vastausten antamista lasten kysymyksiin ja
pohdintoihin.
Hoitopäivien aikana sekä ”tutkimusretkillä”
lähiympäristön luontoon tutustumme vuoden kiertoon sekä muihin ympäröivän
luonnon ihmettelyn aiheisiin, kuten sääilmiöihin, erilaisiin ötököihin ja
eläimiin, sieniin ja kasveihin. Tutkimme erilaisten teemojen puitteissa kuukausittain
eläimiä tai asioita monin eri tavoin: keskustelemalla, saduttamalla, tutkimalla
kuvia ja kirjoja, askartelemalla ja piirtämällä sekä laulamalla teemaan sopivia
lauluja ja loruttelemalla loruja.
Tuuli laulaa laulutunnin.
Puro tanssii tanssitunnin.
Sammalpatja painitunnin.
Marjamätäs ruokatunnin.
Marjamätäs ruokatunnin.
Opit heinän huiskutuksen,
kaislikkojen kuiskutuksen,
kallioiden kuminaa,
suuren metsän huminaa."
(Hannele Huovi)
- TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU
Lapsi nauttii itsensä ilmaisemisesta kädentaitojen,
musiikin, tanssin, liikunnan ja roolileikkien eli draaman avulla. Taiteellisen
kokemisen kautta lapsi harjaantuu käyttämään mielikuvitustaan ja etsimään omia
vahvuuksiaan.
Tavoitteenamme on tarjota lapsille erilaisia
elämyksiä monin erilaisin keinoin, jotta lapset oppisivat löytämään omat vahvat
alueensa ja hyödyntämään niitä sekä kokemaan niiden kautta onnistumisen
elämyksiä.
Kädentaitojen harjaannuttamiseen olemme varanneet mm.
muovailuvahaa, piirustuspaperia, vahaliituja, värikyniä, vesi- ja sormivärejä, saksia
ja pistelypiikkejä alustoineen sekä askartelumateriaalia hyödyntäen erilaisia
kierrätysmateriaaleja kuten mm. erilaisia pahveja ja muita suojapapereita,
talouspaperirullia, muna- ja hedelmäkennoja unohtamatta luonnosta kerättyä
askartelumateriaalia.
Musiikin avulla itsensä ilmaisuun tarjolla on
erilaisia rytmisoittimia, kuten rytmikapulat, triangelit,
marakassit/rytmimunat, kulkuset, putkipenaalit, tamburiinit sekä quiron,
kehärummun ja ”sadeputken”. Näitä käytämme laulu- ja musiikkituokioilla
ohjatusti sekä lapsille on myös varattu soittimia vapaaseen itsensä ilmaisuun
ja omaehtoiseen kokeiluun. Lisäksi hyödynnämme CD:ltä soitettua
lastenmusiikkitarjontaa sekä klassista musiikkia rentoutumiseen ja mm. musiikkimaalaukseen.
Erilaisia roolileikkejä varten olemme keränneet mm.
vanhoja vaatteita, hattuja, huiveja, käsilaukkuja ja koruja roolivaatteiksi
hyödynnettäväksi lasten vapaaseen sekä ohjattuun leikkiin ja itsensä ilmaisuun.
Myös omassa ryhmässä esitämme silloin tällöin nukketeatteria
mm. satujen elävöittämiseksi ja osallistumme myös kaupungin päivähoidolle
järjestämiin kulttuuritapahtumiin, kuten esimerkiksi lastenkonsertteihin.
SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Orientaatioilla tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa
toteutuvia toiminnan sisältöalueita sekä erilaisia tapoja kokea ja hahmottaa
maailmaa. Ne ovat osa jokapäiväisiä arjen toimintoja päivähoidossa ja
toteutuvat niin ohjatuilla tuokioilla kuin leikkihetkinäkin sekä usein
huomaamatta päivärutiinien lomassa.
- MATEMAATTINEN ORIENTAATIO
Tavoitteenamme on, että lapset oppivat ongelmanratkaisua
sekä harjaantuvat vertailemaan, päättelemään, tunnistamaan muotoja ja laskemaan
arkielämän tilanteissa leikinomaisesti.
- pelit (mm. pala-, muisti- ja lautapelit)
- kehonhahmotus
- (sormien ja varpaiden laskeminen, vasen, oikea)
- esineiden ja asioiden vertailu
- (esim. suuri, pieni, lähellä, kauas, rivi, jono, pituusjärjestys)
- lajittelu erilaisten ominaisuuksien mukaan
- (esim. koko, väri, muoto)
- numeroiden opetteleminen ja lukusuhteiden ymmärtäminen
- (esim. vähän, yksi, monta)
- oman nimen tunnistaminen ja kirjoittaminen
- muotojen opetteleminen
- sääntöleikit
- laulut ja lorut
"Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella.
Heinän korrella punnitsee, kovin miettii, mittailee
ja järkeänsä käyttää: Isolta maailma näyttää!
(Hannele Huovi)
- LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO
Tavoitteenamme on, että lapset oppivat havainnoimaan
luontoa ja ympäristöään sekä tunnistamaan eläimiä ja kasveja ja kunnioittamaan
niitä.
- vuodenajat ja niihin liittyvät havainnot
- retket luontoon
- tutuimpien eläin-,lintu- ja hyönteislajien tunnistaminen
- jokamiehenoikeudet
- säähavainnot
- luontoon liittyvät laulut, lorut ja sadut
- luontokirjojen tutkiminen yhdessä
- kierrätys (jätteiden lajittelu)
- roskien pois kerääminen luonnosta
Tavoitteenamme on, että lapset oppivat tuntemaan yhteiskunnan
toimintaa sekä myös menneisyyttä.
- juhlapäivät kalenterin kierrossa
- kertomukset omasta ja isovanhempien lapsuudesta
- vanhojen ja perinteisten leikkien, laulujen sekä lorujen opettaminen
- perinteiden ja tapojen vertailu (ennen/nyt)
- sadut ja tarinat (mm. Mauri Kunnaksen kirjat)
- lähiympäristöön tutustuminen
- tutustumme mahdollisuuksien mukaan erilaisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin esim. palokunta ja poliisi tiimimme mukana
ESTEETTINEN ORIENTAATIO
Tavoitteenamme on, että lapset oppivat arvostamaan ja aistimaan
ympärillä olevaa hyvää ja kaunista sekä nauttimaan siitä.
- Itsensä ja muiden arvostaminen ja hyväksyminen
- tunteiden tunnistaminen ja näyttäminen (ilot, surut, ikävät, kiukut)
- taiteellinen kokeminen
- elämysten kokeminen
- osallistuminen kaupungin järjestämiin kulttuuritapahtumiin
- teatteriesityksien järjestäminen näytelminä tai nukketeatterina.
- sadut ja lorut
EETTINEN ORIENTAATIO
Tavoitteenamme on, että lapsista kasvaa tasapainoisia,
oikeudenmukaisia, itseänsä sekä toisiaan arvostavia ihmisiä.
- oikean ja väärän tunnistaminen ja ymmärtäminen
- hyvä ja paha-vastakohdan ymmärtäminen
- oman vuoron odottaminen ja jakaminen
- toisen huomioon ottaminen
- ihmisten erilaisuuden hyväksyminen
- vanhempien kunnioittaminen
- turvallinen kasvuympäristö
- käytöstavat (kiitos, anteeksipyyntö, pöytätavat, tervehtiminen)
- aiheeseen sopivat sadut ja lorut
”Miksi ruoho pihasta leikataan,
kun apila aukoo nuppujaan?
Miksi toisia kukkia kylvetään ja
toisia irti nyhdetään?
Miksi sateella poutaa rukoillaan
ja poudalla sadetta odotetaan?
Miksi pukki ei saavu jokaisen
luo, vaan toisten lahjoitta jäädä suo?
Miksi aina on asiat väärin päin,
oli maailma sitten niin tai näin?
(Kaija
Pakkanen)
- USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO
Tavoitteenamme on, kunnioittaa perheiden
uskonnollista vakaumusta sekä pyrkiä omalla toiminnallamme luomaan neutraalin
pohjan vanhempien kasvattaa lapsensa haluamaansa uskoon tai elämänkatsomukseen.
Ryhmän jokaisen lapsen vanhempien kanssa yhdessä sovitaan yhteiset linjaukset
uskonasioiden esiin tuomiseen tai niiden tuomatta jättämiseen.
- Mahdollisuus omaan rauhaan ja hiljentymiseen
- Mahdollisuus ihmettelyyn, kyselemiseen ja yhdessä pohdintaan
- syntymän ja kuoleman selittäminen, häät ja hautajaiset
- osallistuminen seurakunnan tapahtumiin esim. adventti- ja kevätkirkkoon kaikille niin sopiessa.
- uskonnolliset juhlapyhät sekä niihin liittyvät tavat ja perinteet niin sovittaessa
ERITYISLAPSI PERHEPÄIVÄHOIDOSSA
”Jokaisen lapsen luo johtaa oma
polku.
Joskus se on suora ja selvä,
olet perillä heti.
Joskus se on niin pitkä,
niin pitkä kuin ei perille pääsisikään.
Joskus se on suora ja selvä,
olet perillä heti.
Joskus se on niin pitkä,
niin pitkä kuin ei perille pääsisikään.
Ja voi niitä risuisia polkuja,
joita kukaan ei ole vaivautunut kulkemaan.
Niiden päässä on sellainen lähde,
joita kukaan ei ole vaivautunut kulkemaan.
Niiden päässä on sellainen lähde,
ettei voi käsittää.
- Nuo vedet niin kuulaat ja kirkkaat
ovat raivaajan tuskaista janoa varten.”
(Erityislastentarhanopettaja Eeva-Riitta Karlsson)
- Nuo vedet niin kuulaat ja kirkkaat
ovat raivaajan tuskaista janoa varten.”
(Erityislastentarhanopettaja Eeva-Riitta Karlsson)
Joissakin tapauksissa lapsi saattaa tarvita erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Erityisen hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan lapsikohtaisesti ja tällöin päivähoidossa yhdessä moniammatillisen tukiverkoston ohella pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä itsenäistä toimimista ryhmän jäsenenä.
Lapsen kasvun ja kehityksen erityisen tuen tarvetta
ovat arvioimassa vanhempien ohella lasta hoitava varhaiskasvattaja sekä
erityislastentarhanopettaja, joka ohjaa perheen jatkotutkimusten ja
tukimuotojen pariin.
Lapselle tehdään moniammatillisessa yhteistyössä
kuntoutus- ja toimintasuunnitelma, jota myös varhaiskasvattaja sitoutuu
noudattamaan ja suunnitelman pohjalta ottamaan huomioon toiminnassaan lapsen
erityistä tukea vaativat tarpeet. Lapsella saattaa myös olla ryhmässä
henkilökohtainen avustaja, joka avustaa lasta selviämään päivittäisissä
toimissa mahdollisimman omatoimisesti. Varhaiskasvattaja sitoutuu myös ottamaan
toiminnassaan huomioon lapsen mahdolliset muut kuntouttajat sekä toimii
joustavassa ja johdonmukaisessa yhteistyössä heidän kanssaan.
”Minusta riippumatta
sinusta riippumatta
kaikista meistä
ja meidän tunteistamme
riippumatta.
Kaikki tämä jylhyys
Kaikki tämä karuus
Kaikki tämä koskien kohina
Kaikki tämä metsien humina
Kaikki tämä tähtien tarina
Lahjaksi jokaiselle:
Näkevälle
Kuulevalle
Kokevalle
Etsivälle
Väsyvälle
Ihmettelevälle.”
Näkevälle
Kuulevalle
Kokevalle
Etsivälle
Väsyvälle
Ihmettelevälle.”
(Marjut
Huusari)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti