KIELEN KEHITYKSEN TUKEMINEN

Lapsen kielen kehitys etenee yksilöllisesti. Toisilla lapsilla sanoja alkaa esiintyä jo alle vuoden iässä ja toisilla puhutun kielen varainen kommunikointi alkaa vasta lähempänä kahden tai kolmen vuoden ikää. Päivähoidossa tuetaan lapsen normaalin kielenkehityksen etenemistä. Joskus lapsella voidaan havaita kielen kehityksen häiriöitä ja viivästymiä, kuten äännevirheitä, puheen sujuvuuden vaikeutta, valikoivaa mutismia. Perhepäivähoitajan tulee tuntea lapsen normaalin kielenkehityksen piirteitä, voidakseen havainnoida lapsen erityisen tuen tarvetta ja keskustella havainnoistaan vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa.

Kielen kehitykselle tärkeää on vuorovaikutus. Lapsella tulee olla monipuolisia mahdollisuuksia kommunikoida ja toimia vuorovaikutustilanteissa niin aikuisten kuin muiden lastenkin kanssa. Varhaiskasvatusympäristön tavoitteena on tukea lapsen kielen kehitystä ja edistää vuorovaikutustaitojen oppimista. Hoitopäivän aikana on monia mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kanssakäymistä mm. leikkiessä, ohjatuilla tuokioilla sekä perushoidon tilanteissa, kuten esimerkiksi ruokailun yhteydessä että siirtymätilanteissa.

Lapsen kielen kehitystä havainnoidaan päivähoidossa ja siinä ilmenevät tuen tarpeet kirjataan ylös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja yhdessä vanhempien kanssa mietitään realistisia tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseksi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä erityislastentarhan opettajaan, jonka kanssa pohditaan keinoja lapsen kielen kehityksen tukemiseksi sekä puheterapian tarvetta. Lähetteen puheterapeutin arviointiin antaa erityislastentarhanopettaja tai lastenneuvolan terveydenhoitaja.



VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖSSÄ TUEMME LAPSEN KIELEN KEHITYSTÄ MONIN ERI TAVOIN:
  • lukemalla ja kuuntelemalla erilaisia satuja ja kirjoja
  • loruttelemalla
  • keskustelemalla
  • saduttamalla
  • laulamalla erilaisia lauluja ja leikkimällä monipuolisia laululeikkejä
  • arvuuttelemalla arvoituksia ja loppuriimejä
  • taputtaen tavuttamalla (esim. lasten nimiä)
  • esineitä ja asioita nimeämällä
  • sanoittamalla toimintaa
  • puhumalla "laulaen"
  • käytämme kuvia kommunikaation tukena
  • käytämme yksinkertaisia tukiviittomia
  • käytämme puheterapeutin harjoituksia
  • piirtämällä
Jo ennen kuin lapsen ensimmäiset sanat ilmaantuvat, on tärkeää alkaa nimetä lapselle esineitä ja asioita sekä sanoittaa toimintaa ja antaa näin lapselle malli, jota matkia ja edesauttaa näin normaalin kielenkehityksen etenemistä. Tärkeää on antaa lapselle mahdollisuus havaita, että puheella ja toiminnalla on selkeä yhteys.

Satujen lukeminen kehittää lapsen muistia, mielikuvitusta, kuuntelutaitoa ja eläytymiskykyä samalla laajentaen lapsen sanavarastoa. On tärkeää lukea lapselle ääneen erilaisia kirjoja ja erilaisia satuja sekä keskustella niistä ja kirjan kuvista. Lukeminen lapsen kanssa on mukava yhteinen hetki, joka luo turvallisuudentunnetta ja rauhoittaa päivän kiireiden keskellä. Lapselle on tärkeää antaa lukevan aikuisen malli, joka edesauttaa lasta mieltämään lukemisen osaksi päivärytmiä. 

Saduttamalla lasta/lapsia vapaasti tai tietyn aiheen teemoilta kehitetään lasten taitoa käyttää mielikuvitusta ja tuoda esiin ajatuksiaan ja mielipiteitään kieltä käyttäen. Saduttamalla voidaan käsitellä vaikeitakin ja lapsia askarruttavia aiheita. Sadun kuvittaminen piirtämällä auttaa lasta palaamaan tarinaan ja kertomaan siitä. Myös piirtämällä "muisteloita" retkistä ja tapahtumista autetaan lasta käsitteleään kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. On tärkeää, että lapsi saa itse kertoa, mitä hän on piirtänyt, mikä jäi mieleen, mikä oli kivaa ja mikä ei ehkä niin kivaa. Vastavuoroinen jutustelu kehittää myös lapsen keskustelutaitoja.

Lorut ja riimit laajentavat nekin osaltaan lapsen sanavarastoa ja antavat mallin puheen rytmistä. Toistot auttavat lasta muistamaan ja oppimaan loruja, mikä edesauttaa puheen sujuvuuden harjaantumista. Myös laulut kehittävät muistia ja harjaannuttavat puheen melodisuuteen. Usein lapsella, jolla on esim. änkytystä spontaanissa puheessa, laulaminen onnistuu änkyttämättä. Tämä on tärkeää huomioida lapsen itsetunnon kannalta. "Laulaen puhuminen" ja sanojen tavuttaminen edesauttaa lasta kiinnittämään huomiota puheen melodiaan ja rytmiin sekä rauhoittaa hengitysrytmiä.

Lapselle, jolla on puheen kehityksen häiriöitä, on ensiarvoisen tärkeää saada kommunikointiinsa vastavuoroista tukea ja mallia aikuiselta. Myös erilaisia kuvia voi käyttää kommunikoinnin tukena. Voi käyttää valokuvia, itse piirrettyjä tai lehdistä leikattuja kuvia. Myös internetistä löytyy kuvahakuohjelmia (mm.papunet ja googlen kuvahaku), joita kannattaa hyödyntää. Lisäksi myös tukiviittomat antavat lapselle kuulonvaraisen kommunikoinnin lisäksi visuaalista tukea. Käytännössä vain puhutun lauseen avainsanat viitotaan. Viittomiin löytyy kuvia papunetistä. Tukiviittomat tarjoavat lapselle keinon kommunikoida, jos puhuttua kieltä ei jostain syystä lapsella ole.

Ryhmän toiminnassa käytämme paljon kielellistä harjaantumista edistäviä loruja, lauluja, leikkejä ja pelejä. Myös sisällytämme puheterapeuteilta saatuja harjoituksia koko ryhmän toimintaan, kuten suun motoriikan harjoituksia ja ääntämisharjoituksia, jolloin niistä tulee koko ryhmän mukavaa yhteistä toimintaa.



MILLOIN ON SYYTÄ EPÄILLÄ ERITYISEN TUEN TARVETTA LAPSEN KIELEN KEHITYKSESSÄ?

On syytä keskustella vanhempien kanssa ja heidän luvallaan konsultoida esim. kiertävää erityislastentarhanopettajaa silloin, kun:
  • 2-vuotiaalla ei ole yhtään sanaa.
  • 2-vuotias ei ymmärrä puhetta ja/tai häneen ei saa kontaktia.
  • 2,5-vuotias ei yhdistele kahta sanaa peräkkäin.
  • 3-4-vuotiaalla on erittäin epäselvä puhe.
    - sanahahmot vääristyneitä
    - useita äännevirheitä
    - paljon itsekeksittyjä sanoja
    - kielioppi huomattavan puutteellista

  • Lapsi änkyttää.
    - toistaa äänteitä, tavuja tai sanoja
    - juuttuu sanoihin kiinni

  • Lapsen ääni on pitkään käheä.
  • 5-vuotiaalla on useita äännevirheitä
  • 6-vuotiaalla on yksi äännevirhe


MITEN SUHTAUTUA LAPSEN SUJUMATTOMAAN PUHEESEEN?
  1. Kuuntele mitä lapsi sanoo, älä miten lapsi asian sanoo.
  2. Anna lapselle aikaa puhua loppuun asti. Älä keskeytä lasta.
  3. Ethän pakota lasta puhumaan vasten tahtoaan.
  4. Puhu lapselle rauhallisesti ja kiireettömästi sekä pidä puheenvuorojen välillä pieni tauko.
  5. Puhu lapselle selkein, yksinkertaisin lausein ja kysy yhtä asiaa kerrallaan.
  6. Älä korjaa lapsen puhetta tai pyydä lasta toistamaan änkyttämiään sanoja.
  7. Säilytä lapsen kanssa puhuessasi luonnollinen katsekontakti änkytyksestä huolimatta.
  8. Anna lapsen ilmaista itse asiansa. Älä puhu lapsen puolesta tai arvaile, mitä lapsi on sanomassa.
  9. Kun lapsen puhe on sujuvaa/sujuvampaa, anna lapselle tilaisuus puhua paljon.
  10. Kun lapsi änkyttää runsaammin, leiki puheleikkien sijasta loruilla ja lauluilla, joita lapsi pystyy sujuvasti tuottamaan.
  11. Jos et saa selvää, mitä lapsi sanoi, varmista lapselta ymmärsitkö oikein.
  12. Lapsen änkytystä ei kannata salailla. Jos esitämme, ettei sitä ole, voi lapsi kokea oireensa pelottavaksi, josta aikuisetkaan eivät uskalla puhua.
  13. Muista, että änkyttävä lapsi on myös tavallinen lapsi!
     
 OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEEN:
  • Puhu lapsen kanssa
    • kieli kehittyy vuorovaikutuksessa
    • arkipäivään liittyvät tilanteet ovat luontevia tilanteita keskusteluun
    • juttele lapselle toimintojen yhteydessä ja sanoita toimintaasi
  • Rohkaise ja kannusta lasta
    • vastaa lapsen kysymyksiin
    • huomioi lapsen pienetkin aloitteet ( ääntelyt, sanan osat, osoittaminen jne. )
    • osoita kiinnostuksesi ja anna positiivista palautetta
    • kysymykset ja vastaukset auttavat lasta jäsentämään maailmaansa

  • Tue lasta
    • ohjaa ja tue lasta myös ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan
    • anna aikaa, ole joustava ja kärsivällinen
    • anna lapselle mahdollisuuksia käyttää kieltä
    • kiinnitä huomio viestin kokonaisuuteen, älä yksittäisiin virheellisiin ilmaisuihin

  • Perustele
    • miksi asiat tehdään tietyllä tavalla, miksi rankaiset, miksi et ota lasta mukaan jne.
    • ole johdonmukainen perusteluissasi ja toimissasi
    • lapsi ymmärtää enemmän kuin usein ajatellaan

  • Auta lasta
    • kiinnitä lapsen huomio esim. koskettamalla lasta
    • ylläpidä katsekontakti
    • toimintojen säännöllisyys ja ennakoitavuus luo turvallisuutta ja auttaa lasta jäsentämään ympäristöään

  • Osallistu ja leiki
    • osallistu lapsen leikkeihin
    • anna välillä mallia, mitä muuta leikissä voisi tapahtua jne.
    • tue lasta käyttämään leluja mielikuvituksellisesti
    • osoita, että lapsen toiminta on tärkeää ja merkittävää
    • monipuoliset leikit ja niihin liittyvät mielikuvat ja kokemukset tukevat myös asioiden kielellistä ilmaisua

  • Nimeä
    • nimeä esineitä ja asioita
    • kuvaile esineitä ja asioita, mitä niillä tehdään, miten ne toimivat...
    • toista sanoja uudelleen ja uudelleen, mutta pyri tekemään se luontevasti
    • laajenna lapsen ilmaisua (esim. AUTO: Niin siinä on iso punainen auto.)
    • juttele ja loruile
    • anna oikea puhemalli

  •  Käytä selkeitä ja yksinkertaisia lauseita
    • puhu rauhallisesti
    • mahdollisuuksien mukaanrauhoita tilanne ja eliminoi taustahäly
    • osoita, käytä ilmeitä, eleitä, kuvia ja viittomia
    • esitä vain yksi ohje kerrallaan
    • hidasta puhenopeuttasi ja painota tärkeitä sanoja
    • älä vaihda puheenaihetta liian nopeasti, vaan anna siitä konkreettinen, selvä vihje
    • varmista, että lapsi on ymmärtänyt
    • selitä asia tarvittaessa toisin

  • Älä sanota
    • pakolla sanottaminen ei liitä merkityksiä eikä sanoja lapsen käyttöön
    • pakottaminen saattaa myös korostaa lasta kiinnittämään huomiota omaan puheeseensa ja kieleensä, jolloin siitä voi seurata arkuutta ja kieltäytymistä kielen käyttöön liittyen
    • älä korjaa lasta vaan toista sana uudelleen oikeassa muodossaan
    • tulkitse lasta tarvittaessa vieraalle, mutta anna lapsen sanoa asiansa itse

  •  Anna lapsen osallistua
    • tehkää yhdessä asioita, jolloin vuorovaikutuksessa tulee kommunikoitua luonnollisesti

  • Anna lapsen askarrella, värittää, leikata
    • käden liikkeiden tarkkuuden kehittyminen edesauttaa myös niiden aivoalueiden kehittymistä, jotka vastaavat myös puheliikkeistä

  •  Lue lapselle
    • älä lue lapselle, vaan lue lapsen kanssa
    • lukeminen kehittää kuuntelutaitoa, keskittymistä, sanavarastoa ja muistia
    • lukiessasi annat myös oikean mallin sanoista ja äänteistä
    • lukekaa erilaisia kirjoja ja katselkaa kuvia ja kurkistuskirjoja
    • tue lasta matkimaan kirjoissa olevien kuvien ääniä
    • aloita nimeämällä ja juttelemalla kuvista, laajenna vähitellen lapsen taitojen karttuessa
    • palaa aiemmin kerrottuun ja tarkista, että lapsi ymmärtää pidemmät yhtäjaksoiset kertomukset

  • Huomioi toisten lasten tarjoama apu
    • ohjaa ja rohkaise lasta toisten lasten seuraan
    • toisten lasten tarjoama malli on usein parhaita tukimuotoja puheen ja kielen kehitykselle

  • Tutti ja ravinto
    • pitkään käytettynä tutin käyttö saattaa hidastaa oikeiden äänteiden oppimista
    • anna lapsen vahvistaa puhelihaksiaan mm. pureskelemalla kovaa ruokaa

  • Ilmapiiri
    • turvallinen ja lämmin ilmapiiri sekä kiinteät ihmissuhteet tukevat myös kielen kehitystä
    • lapsi oppii vain itselleen mukavissa tilanteissa, älä siis pakota lasta 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Loistava peruspaketti ihan opetukseen aikuiskoulutuksessa!!! Kiitos valmiista materiaalista. Hyvää pitää jakaa!